Lukijalta: Muutosvastarinnasta näyttää tulleen kansallinen kasvun este
Jos haluamme, että vihreä siirtymä tapahtuu Suomessa eikä naapurimaissa, on päätöksentekoon ja hankkeiden edistämiseen löydettävä rohkeutta ja yhtenäisyyttä, kirjoittavat inkoolaiset yrittäjät Antti Harjuoja ja Timo Kallio.
Tuulivoimalan jalustaa asennetaan. Kuvituskuva. Kuva: Esko Keski-VähäläSuomen tulevaisuuden kasvu syntyy investoinneista, ja yhä useammin ne sijoittuvat pieniin kuntiin. Vihreän siirtymän hankkeet, kuten uudet teollisuuslaitokset ja energiaratkaisut ovat miljardiluokan mahdollisuuksia, jotka luovat työpaikkoja, verotuloja ja uutta elinvoimaa alueille, joilla niitä eniten tarvitaan. Niiden vaikutukset ulottuvat myös naapurikuntiin ja koko kansantalouteen.
Silti päätöksenteko monissa kunnissa pysähtyy, kun suuret hankkeet kohtaavat voimakasta paikallista vastustusta. Julkinen keskustelu muuttuu helposti tunnepohjaiseksi ja valtuustojen päätösten jälkeenkin ilmapiiri jää jakautuneeksi.
Yksi merkittävä jarru on valitusprosessi. Kaavoitukseen, rakentamiseen ja ympäristölupiin liittyvillä valituksilla voidaan tehokkaasti hidastaa kehitystä, pahimmillaan vuosilla.
Kun epävarmuus pitkittyy, myös sijoittajien usko voi hiipua, ja hankkeelle etsitään suotuisampia kohteita, ehkä toiseen maahan.
On syytä kysyä: onko paikallinen muutosvastarinta noussut kansalliseksi kasvun esteeksi?
Jos haluamme, että vihreä siirtymä tapahtuu Suomessa eikä naapurimaissa, on päätöksentekoon ja hankkeiden edistämiseen löydettävä rohkeutta ja yhtenäisyyttä. Kunnat eivät ole vain palveluiden tuottajia, ne ovat portinvartijoita tulevaisuuden investoinneille.
Antti Harjuoja
yrittäjä
Timo Kallio
yrittäjä
Inkoo
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
