Lukijalta: Puun polton verokannustin ohjaa markkinoita väärään suuntaan – siksi se on lopetettava

Sahateollisuuden toimitusjohtaja Tino Aalto kirjoittaa, että puun energiakäytön verokohtelun muuttaminen olisi lyhytnäköistä ja heikentäisi kilpailukykyä (MT 11.12.).

Todellisuudessa lyhytnäköistä on jatkaa nykymallilla, jossa puupohjaiset polttoaineet ovat verottomia. Se aiheuttaa valtiolle noin 440 miljoonan euron verotulojen menetyksen vuosittain.

Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ylisuurten hakkuiden takia, ja Suomessa hakatusta puusta 60 prosenttia päätyy polttoon. Puupohjaisten raaka-aineiden mittava polttaminen energiantuotantolaitoksissa heikentää metsien hiilinieluja ja monimuotoisuutta.

Teemme jatkuvasti töitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi esimerkiksi liikenteessä. Siksi on kestämätöntä, että samaan aikaan toisaalla valtaosa ilmakehästä hiiltä sitovasta puustosta päätyy hakkuiden seurauksena poltettavaksi. Kun puu palaa, sen vuosikymmenien aikana kerryttämä hiilivarasto vapautuu hetkessä hiilidioksidina ilmaan.

Puupohjaisten polttoaineiden verottomuus ohjaa markkinoita väärään suuntaan ja hidastaa polttoon perustumattomien energiatuotantomuotojen käyttöönottoa. Tämä ei tue Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista.

Aallon mukaan kuori ja sahanpuru ovat energiatuotannon kannalta keskeisiä. Veroporkkana kuitenkin ohjaa myös mahdollisesti jopa 2–3 miljoonaa kuutiota jalostuskelpoista ainespuuta polttoon.

Puun käytön ensisijaisena tavoitteena on aina oltava korkeamman jalostusasteen tuotteet, joissa hiili säilyy varastoituna mahdollisimman pitkään.

Se, että jossain toisessa maassa tehdään samalla tavalla tai huonommin, ei myöskään ole peruste säilyttää ympäristölle ja valtion taloudelle haitallista verotukea. Suomessa ongelma on selvä: metsien hiilinielu on romahtanut, ja energiasektori perustuu liian vahvasti polttamiseen, ja siksi puunpolton tukeminen tulee lopettaa.

Puunpolton verotuen karsimisesta vapautuvia verotuloja on ohjattava korvaavien, polttoon perustumattomiin energiamuotojen vauhdittamiseen. Näitä ovat esimerkiksi lämpöpumput, sähkökattilat ja hukkalämmön hyödyntäminen.

Oona Huttunen

ilmastoasiantuntija

Antti Heikkinen

ympäristöpäällikkö

Suomen luonnonsuojeluliitto