Lukijalta: Puun energiakäytön rajoittaminen olisi lyhytnäköistä ja kapeakatseista

MT kertoi puun polton olevan vastatuulessa (4.12.). Onkin todennäköistä, että puun energiakäytön huippulukemat ovat takanapäin. Yhtenä keskeisenä tekijänä on sähkökattilainvestoinnit.

Puun energiakäytöllä on kuitenkin merkittävä rooli erityisesti lämmöntuotannossa vielä pitkän aikaa. Tätä tilannetta ei tule heikentää poliittisin päätöksin. Mahdollinen heikennys tapahtuisi käytännössä Suomessa veronkorotuksin. Eli maassa, jossa muutoinkin verotus on viety hyvin kireälle tasolle.

Viime viikkoina on julkaistu jälleen opposition vaihtoehtobudjetteja. SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ovat ottaneet yhdessä hampaisiinsa puun energiakäytön. Sen veronkorotus heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä sekä huolto- ja omavarmuuden kannalta tärkeää uusiutuvan energian tuotantoa.

Moni suomalainen huomaisi veronkorotuksen lämmityksen hinnannousuna. Verotus saattaisi kasvattaa harvennusten hoitorästejä ja sitä kautta haittaisi hiilivarastojen kasvua. Sahateollisuuden puun saatavuus ei myöskään veron myötä paranisi.

Puun energiakäyttö on keskeinen osa sahateollisuuden yritysten liiketoimintamallia. Tukista tulee karkeasti noin 50 prosenttia sahatavaraa, 30 prosenttia haketta, 10 prosenttia purua ja 10 prosenttia kuorta. Purun ja kuoren osalta energiakäyttö on tärkein teollisen mittakaavan loppukäyttökohde.

Kaikille sivujakeille on löydyttävä loppukäyttökohde, jotta liiketoiminta on kannattavaa.

Sahateollisuuden yritykset ovat olleet mukana lukemattomissa erilaisissa hankkeissa, joissa on etsitty teollisen mittakaavan uusia käyttökohteita erityisesti purulle. Toistaiseksi yrityksistä huolimatta kaupallista ja teknologista läpimurtoa ei ole tapahtunut. Yritykset kuitenkin jatkuvat.

On tärkeä ymmärtää, ettei energiakäytön verotus kiihdyttäisi uudenlaisten kansainvälisten lopputuotemarkkinoiden kehitystä.

Lopputuloksena teollisuuden kilpailukykyä heikennettäisiin tietoisesti. Yhdessäkään sahateollisuuden verrokkimaassa puun energiakäyttöä ei veroteta.

Sahauksen sivuvirtojen suuri potentiaali on liikennepolttoaineissa. Mikäli EU-tasolla uskalletaan pitää kiinni nimenomaan fossiilitalouden rajoittamisesta, esimerkiksi lentoliikenteessä biopolttoaineiden kysyntä kasvaa. Sahanpuru voi tällöin olla yksi biopolttoaineiden raaka-ainelähde. Optimistisesti ajateltuna tämä skenaario voi toteutua 2030-luvun loppupuolella.

Matkalla on kuitenkin vielä monta mutkaa.

Tino Aalto

toimitusjohtaja

Sahateollisuus ry