Energiapuun liekki hiipuu, mutta toivo kysynnän kasvusta kytee
Energiapuukaupan hiljeneminen hankaloittaa metsänhoitoa ja harvennushakkuita.Tilaajalle
Rauhalahden voimalaitos Jyväskylässä käyttää polttoaineenaan muun muassa rankahaketta. Kuva: Petteri KivimäkiEnergiapuuta ostettiin heinä–syyskuussa puolet vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 40 prosenttia vähemmän kuin edellisen viiden vuoden aikana keskimäärin, selviää Luonnonvarakeskuksen tilastosta.
Pystykaupoissa hakkuutähteiden keskimääräinen hinta laski edelliseltä vuosineljännekseltä kahdeksan prosenttia 15 euroon kuutiometriltä, kun taas karsitun energiapuun keskihinta nousi viisi prosenttia 24 euroon.
Hankintakaupoissa hakkuutähteiden hinta putosi 16 prosenttia noin 26 euroon ja karsitun energiapuun hinta pysyi lähes 46 eurossa.
Energiapuun kaupasta oli kolmannella vuosineljänneksellä hakkuutähteitä hieman yli puolet. Kaupan kokonaismäärästä karsittua energiapuuta oli runsas neljäsosa.
”Energiapuun korjuumäärissä väheneminen ei niinkään näy.”
Metsäkeskuksen projektipäällikkö Kyösti Turkia toppuuttelee tekemästä liian hätäisiä johtopäätöksiä tilastosta.
”Energiapuun korjuumäärissä väheneminen ei niinkään näy. Päin vastoin tammi–syyskuussa korjuumäärät ovat olleet 21 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Toki korjuun tilanteessa on alueellisia eroja.”
Vuotuinen sääolojen vaihtelu selittää Turkian mukaan pitkälle energiapuukaupan hiljenemistä.
Sää vaikuttaa myös toista kautta: suotuisten tuulten takia halvan tuulisähkön hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa on kasvanut nopeasti.
Lisäksi hakkuiden määrä ylipäätään on vähentynyt, eikä energiapuuta sitäkään kautta tule edelliseen tahtiin markkinoille. Tämäkin näkyy tilastossa.
”Ei energiapuun tarve tästä mihinkään lyhyellä aikavälillä ole loppumassa”, Turkia vakuuttaa.
Hän uskoo, että vaikka puuta onkin paljon varastoissa, energiayhtiöt hankkivat sitä seuraavan lämmityskauden tarpeisiin.
”On tarvetta ja kysyntää, vaikka energiapuun käytön volyymi laskee. Energiapuuta tarvitaan tasaamaan sääriippuvaista sähköntuotantoa.”
Toista ääntä kuultiin, kun MT jututti lokakuussa metsänhoitoyhdistysten johtajia, joiden mukaan harvennuspuun markkina pääasiassa jumittaa.
Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon johtaja Pekka Sahlman arvioi viime syksynä energiayhtiöiden ylimitoittaneen energiapuun hankintaa, kun ne varautuivat kovaan talveen. Kun sellaista ei tullutkaan, energiapuuta jäi varastoon.
Myös Bioenergia ry:n hallituksen puheenjohtaja Pia Oesch viittasi tiedotteessa lauhaan talveen ja edulliseen sähkön hintaan.
”Näiden seurauksena energiapuuvarastot ovat paisuneet ja alan toimijoiden mielialat painuneet”, hän totesi.
Energiapuuta ei tarvita enää entiseen malliin.
Pitkän päälle trendi on joka tapauksessa se, ettei energiapuuta tarvita enää entiseen malliin, Turkia sanoo.
”Väheneminen johtuu siitä, että kaupungit ovat alkaneet investoida lämmöntuotannossa sähkökattiloihin. Lisäksi esimerkiksi datakeskuksista saatavan hukkalämmön osuus on kasvussa.”
Hukkalämpöjen talteenoton ja sähkökattiloiden osuus energiantuotannosta on kasvanut jo 20 prosenttiin vuonna 2024, kertoo Bioenergia ry. Vuonna 2010 osuus oli vain kaksi prosenttia.
”Oleellista olisi löytää uusia käyttökohteita. Biohiili on niistä lupaavin.”
Mitä energiapuukaupan hiljeneminen sitten vaikuttaa nuoren metsän kunnostuksiin ja ensiharvennuksiin?
Turkia pitää sitä haasteena niille metsänomistajille, joilla on tarve nuoren metsän kunnostuksille ja kiireellisille ensiharvennuksille. Hoitorästejäkään ei saada kurottua, kun pieni puu ei liiku.
Turkia uskoo kuitenkin, että jossain vaiheessa puun kysyntä taas virkoaa. Siihen asti osa energiapuusta odottelee metsissä.
Pitkällä aikavälillä energiapuulle pitäisi löytää uutta käyttöä. Turkian mielestä jalostamista biotuotteiksi pitäisi kiihdyttää.
”Oleellista olisi löytää uusia käyttökohteita. Biohiili on niistä lupaavin. Myös biopolttoaineiden jalostamiseen on jo laitoksia, kuten UPM:n Lappeenrannan biojalostamo, ja uusia laitoshankkeita on vireillä.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
