Harvennuspuun markkina jumittaa: ”Sain yhden tarjouksen, jolle nauran vieläkin”
Leuto viime talvi tyrehdytti energiapuun kysynnän ja varastot täyttyivät.Tilaajalle
Kuitupuulaanit ovat täyttyneet, kun markkina ei vedä. Kuva: Kari SalonenFacebookissa Metsänomistajien foorumilla Martti Linna harmitteli, että talvikorjattavien ensiharvennusleimikoiden kysyntä on romahtanut ainakin Keski-Suomessa.
”Sain yhden tarjouksen, jolle nauran vieläkin. Kolme muuta ostajaa vastasi kohteliaasti, että kiitos ei tällä kertaa”, hän kirjoitti.
Soittokierros metsänhoitoyhdistyksiin eri puolille Suomea vahvistaa, että pieniläpimittaisen puun kauppa on paikoin pysähtynyt täysin.
”Päälinja on, että harvennuspuun talvileimikoita ei kysy kukaan. Ostajat hakevat vain kelirikko- ja kesäleimikoita”, valittelee Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Pasanen.
Kysynnän hiipuminen tuntuu jopa päätehakkuissa.
”Ostajat eivät halua enää ostaa isoa talvivarantoa. Vasta jos talvikorjuuohjelmiin tulee tilaa, ostetaan muutama täsmäkohde. Tämä vaikuttaa erityisesti meihin, sillä alueellamme iso osa on talvileimikoita.”
Valopilkkuna ovat olleet pienet yksityiset sahat, joita alueella on paljon.
”Heidän kanssaan kauppa toimii. Jos puukauppaa haluaa tehdä, kilpailuttamalla voi saada hyviäkin tarjouksia.”
”Kaikilta ei tule enää tarjouksiakaan. Hintaruuvia on kiristetty.”
Myös Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen johtajan Pekka Sahlmanin mukaan sahatavaramarkkina vetää kohtuullisen hyvin. Mutta siihen se jääkin.
”Kuitupuun kysyntä on hiipunut olemattomaksi. Harvennushakkuumarkkina on, jos ei nyt ihan jumissa, niin talviharvennusten osalta heikko. Kaikilta ei tule enää tarjouksiakaan. Hintaruuvia on kiristetty.”
Kuitupuuleimikoiden ja pieniläpimittaisen puun kysyntä pieneni jo viime talvena, kun energiapuumarkkina jumiutui. Lopullisesti tilanne heikkeni kesälomien jälkeen, Sahlman kertoo.
Kysynnän vaimeuteen on monta syytä.
”Yksi oli lauha talvi. Firmat varautuivat siihen, että puut riittävät kaikissa oloissa. Hankintaa ylimitoitettiin. Toinen syy on sähkökattiloiden nopea tuleminen. Lisäksi puulla tuotetun energian hinta nousi.”
Kainuussa tunnelmat ovat kaksijakoiset. Paikallisen mhy:n toiminnanjohtaja Harri Savonen kertoo, että kesäkohteet ovat menneet hyvin kaupaksi. Tarjouksissa on kuitenkin ollut suuria eroja.
”Metsänomistajan on oltava tarkkana. Laskin äskettäin konkreettisen esimerkin yli 2 000 kuution erästä. Erot olivat kymmeniätuhansia euroja. Sitä eroa eivät bonukset kuro kiinni.”
Talvikohteista Savonen ei vielä osaa sanoa, sillä ne laitetaan tarjouskierrokselle vasta hieman myöhemmin.
Hän sanoo ymmärtävänsä markkinatilanteen.
”Viime talvena oli hyvät hinnat. Perinteisesti talvikohteiden hinnat laskevat kevääseen verrattuna, mutta viime syksyyn mentiin nousevin hinnoin. Nyt on palattu normaaliin. Talvikorjuu on kalliimpaa.”
Talvikohteiden kauppa on kutistunut etelässäkin. Päijät-Hämeen mhy:n johtaja Jari Yli-Talonen kertoo, että pienistä talvikohteista on ollut vaikea saada tarjouksia. Tarjousmäärät ovat puolittuneet ja energiapuun ostajat ovat varovaisia.
”Viime talvena suunnitelluista energiapuukaupoista 30–40 prosenttia jäi ottamatta vastaan. Nyt ostajat pelkäävät, että tulisi toinen yhtä lämmin talvi. Se ratkaisee, tarvitseeko puuta ostaa suuressa määrin ensi vuonnakaan.”
Muuten Päijät-Hämeessä ei valiteta.
”Kokonaisleimikkomäärässä olemme vielä viime vuoden määriä hieman edellä. Hinnat ovat olleet 2000-luvun toiseksi korkeimmat.”
”Viime syksyyn mentiin nousevin hinnoin. Nyt on palattu normaaliin.”
Stora Enson syyskuinen päätös vetää takaisin antamiaan ostotarjouksia tyrmistytti metsänomistajia. Menettelyä ei ole pidetty hyvän kauppatavan mukaisena. Stora Enso perusteli tarjousten perumista hyvin käyneellä puukaupalla ja varastojen kasvulla.
Keskustelua ovat herättäneet myös korjuun lykkäämiset. Niitä on tapahtunut ainakin Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa.
”Yksittäistapauksia on tullut selvittelyyn. Kun hakkuuseen on yleensä kahden vuoden aika, on tapauksia, joissa se on mennyt umpeen. Parhaillaan selvitellään, mitä nyt tehdään”, Kainuun Savonen mainitsee.
Kainuussa lykkäämisiin on erityissyynsä. Tapaukset liittyvät yrityskauppojen tuomiin haasteisiin, kun esimerkiksi henkilöitä on vaihtunut.
Kainuussa on ollut ”ilmassa” myös Stora Enson tarjousten takaisin vetoja. Savosen mukaan niitä on tullut, mutta ne on saatu estettyä neuvottelemalla johdon kanssa.
Martti Linna ei talvileimikoidensa kohtalosta hätkähdä.
"Olen omistanut metsää vuodesta 1982, ja tiedän että tämä on suhdanneherkkä ala, johon mahtuu nousua ja laskua. Eikä se yllätä, kun katsoo, mikä maailman tilanne on: Trumpin tullimuutokset, Venäjän puun kauppa Kiinaan, Euroopan lama...”
”Minulla on ollut periaate, että hoitotyöt tehdään kun aika on. Tämäkin leimikko on hoidettu ajallaan ja kestää hyvin kolmen tai neljän vuoden odottelun. Sinä aikana tilanne varmaan muuttuu.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
