Syyskuu hiljensi puukaupan ‒ metsänomistajilla vaisut suunnitelmat

Puukauppoja solmittiin syyskuussa poikkeuksellisen vähän. Jarrutusta selittivät metsäteollisuuden tukala tilanne ja kantohintojen lasku.

Metsänomistajat tekivät tilanteesta omat johtopäätöksensä. Syksyn Metsätutka -kyselyn perusteella metsänomistajien into myydä puuta putosi aiemmasta.

Kyselyyn vastanneista metsänomistajista puukauppoja tälle vuodelle suunnitteli enää harvempi kuin joka viides metsänomistaja. Ne pyörivät lähinnä suurten metsätilojen omistajien mielissä.

Metsänomistajien kiinnostus myydä puuta näytti keskimääräistä vaisummalta myös jatkossa, ellei puukaupan palikoissa tapahdu muutoksia. Ensi vuodelle varmasti puukauppoja suunnittelevia metsänomistajia oli selvästi aiempaa vähemmän.

”Vastauksissa näkyy alkuvuoden kiivas puukauppajakso ja toisaalta nopea puukaupan hyytyminen kesän jälkeen. Metsänomistajilla ei ole välitöntä tarvetta puukaupoille”, selitti MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Tärkeimmäksi puukaupan kirittäjäksi metsänomistajat nostivat tälläkin kertaa metsänhoidon tarpeet. Puukaupoille lähdetään, kun hakkuu on metsänhoidollisesti perusteltu.

Maailman muuttumisesta kertoi, että entistä useampi metsänomistaja korosti myös puun hyvän hinnan merkitystä. Erityisen tarkkaan kantohintoja seuraavat nuorimmat ja toisaalta keskimääräistä suurempien metsätilojen omistajat.

Rahantarve kannustaa etenkin maanviljelijöitä myymään puuta. Kuva: Kari Lindholm

Aiempaa useampi metsänomistaja myönsi myös rahantarpeen johtaneen puukauppaan. Eniten taloushuolia oli viljelijöillä. Heistä useampi kuin joka toinen kertoi rahantarpeen vaikuttaneen viimeisimmän myyntipäätöksen taustalla.

Palkansaajista rahantarpeen mainitsi vajaa kolmannes. Eläkeläisistä niin teki vain joka kuudes. Eniten rahahuolia oli nuorimmilla metsänomistajilla.

Kantohintojen osalta kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Keväällä metsäteollisuus maksoi sekä tukista että kuitupuusta Luonnonvarakeskuksen tilastohistorian kovimpia kantohintoja. Näin jopa reaalisesti laskettuna.

Hintahuippu osui kesä-heinäkuun taitteeseen. Sen jälkeen puukauppa vaihtui loma-asentoon ja kantohinnat putosivat nopeasti.

Syyskuussa puukauppa ei virinnyt aiempien vuosien vauhtiin. Siltä osin tilanne on sekava ja yhtiöiden puuntarpeessa suuria eroja. Se korostaa leimikoiden kilpailuttamisen tarvetta.

”Tässä markkinatilanteessa puukauppojen kilpailuttamisella voi saada poikkeuksellisen suuret hyödyt”, toteaa MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

Puukaupan kilpailuttamisessa metsänomistajat saavat apua metsänhoitoyhdistyksistä. Metsätutkan perusteella yhdistysten palveluille on selkeä tarve ja niitä on myös käytetty.

”Erityisen iloinen olen siitä, että entistä useampi metsänomistaja haluaa suositella metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisia palveluita”, toteaa Mäki-Hakola.

Metsäyrityksiä kiinnostavat edelleen kesäkorjuukelpoiset leimikot. Kuva: Anu Kovalainen

Hyvän alkuvuoden ansioista Metsätutkaan vastanneet metsänomistajat olivat varsin tyytyväisiä puun hintaan tämän vuoden osalta. Tukin hintaan tyytyväisten metsänomistajien osuus oli 71 ja kuitupuun 63 prosenttia.

Syyskuun puolivälin jälkeen kuusitukin keskihinta pyöri 80 euron paremmalla puolella kuutiometriltä. Mänty- ja koivukuitupuun keskimääräiset kantohinnat jäivät niukasti 30 euron alle.

Puun hinnan kehitykseen metsänomistajien odotukset vaikuttivat realistisilta. Kantohintojen vähintään lievää laskua odotti selvästi useampi kuin hintojen nousua.

Tukin hinnan vähintään lievää laskua odotti 42 prosenttia ja nousua 15 prosenttia metsänomistajista. Kuitupuun kantohinnan laskua odotti vastaavasti noin kolmannes metsänomistajista.

”Vaikka hinnat ovat laskeneet kesän huipusta, havutkin hinnat olivat syyskuun alussa edelleen suunnilleen samalla tasolla, kuin vuosi sitten samaan aikaan. Ja silloin puhuttiin huippuhinnoista”, muistuttaa johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Luonnonvarakeskuksenkin mukaan pääpuutavaralajien hinnat pysyivät elokuussa reaalisesti viime vuoden keskihintaa korkeampina.

Metsäyhtiöt ovat seisottaneet tehtaitaan. Kuvassa Metsä Groupin Joutsenon sellutehdas. Kuva: Petri Lyytikäinen

Metsäyhtiöiden osalta tilanne on tukala. Yhtiöt ovat joutuneet seisottamaan tehtaitaan, koska tuotteilla ei ole kysyntää tai niiden valmistaminen ei ole kannattavaa.

Suurista metsäyhtiöistä UPM on nostanut korkeat kantohinnat yhdeksi ahdingon syyksi. Oma lukunsa on Stora Enso, joka perui aiemmin syksyllä tekemiään puukauppatarjouksia.

Sahoillakin on kustannushaasteita, mutta siellä tavara näyttää silti liikkuvan.

Kantar TNS Agrin toteuttamaan MTK:n Metsätutkaan vastasi 501 metsänomistajaa. Virhemarginaali on noin 4 prosenttiyksikköä.