Runkohinnoittelu on metsänomistajalle turvallinen tapa tehdä kauppoja – tällaisille kohteille se sopii

Runkohintaan siirtyminen vähentää metsänomistajalta puukaupan riskejä. Kyseisen kauppatavan osuus on silti pysynyt pienenä perinteisiin pystykauppoihin verrattuna.

Yksinkertaistettuna runkohinnoittelussa sovitaan kullekin puulajille yksi hinta. Ostaja saa sen jälkeen katkoa puut puutavaralajeiksi parhaaksi katsomallaan tavalla.

”Metsänomistajalle runkohinnoitteluun siirtyminen helpottaa puukauppatulojen ennakointia. Se myös poistaa tarpeen katkonnan valvonnasta”, tiivistää tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen MTK:sta.

Runkohinta on metsänomistajan kannalta turvallinen tapa tehdä puukauppoja. Riski hinnoittelun epäonnistumisesta jää ostajalle.

Niin voi käydä, jos puusto on esimerkiksi hyvin lahovikaista. Sitä ei aina voi etukäteen havaita.

Toisaalta runkohinnoiteltu puukauppa antaa ostajalla vapauden katkoa puut haluamallaan tavalla sahalle parhaiten sopiviin mittoihin. Se antaa joustoa pystykauppaan verrattuna.

Hoitamattomissa ja sekapuustoisissa kohteissa runkohintakaupan lopputuloksen arviointi on haastavaa. Kuva: Anu Kovalainen

Runkohinnoittelu on yleistynyt hitaasti puukaupoissa. Perinteisen tavaralajeittaisen pystyhinnoittelun haastajaksi se ei ole vielä noussut.

”Meidän metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu käyttää leimikon keskijäreyteen perustuvaa runkohinnoittelua. Metsänomistajista noin joka kymmenes päätyy sen käyttöön”, kertoo johtaja Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä.

Yli-Talosen mukaan parhaimmillaan keskijäreyteen perustuvien kauppojen osuus kävi kolmanneksessa.

Runkohintaa voidaan käyttää myös hyvin hoidetuissa ja ennakkoraivatuissa harvennusmetsissä. Kuva: Risto Jussila

Runkohinta soveltuu etenkin hyvin hoidettuihin metsiin. Niissä puusto on kohtuullisen tasajäreätä, mikä helpottaa leimikon keskijäreyteen perustuvan kaupan lopputuloksen arviointia.

”Vastaavasti hoitamattomiin ja paljon pientä kuusta kasvaviin kohteisiin keskijäreyteen perustuva runkohinnoittelu sopii huonosti”, toteaa Yli-Talonen.

Kyseiset kohteet kannattaa aina ennakkoraivata. Se helpottaa varsinaisesta korjuuta ja saattaa kasvattaa poistettavan puuston järeyttä, mikä nostaa keskihintaa.

Järeyteen perustuvassa runkohinnoittelussa tärkeää on keskijäreyden arviointi oikein. Jos ennakkoon tehty arvio osuu harhaan, lopputulos voi olla pettymys metsänomistajalle.

”Etenkin hoitamattomat sekametsät ovat vaikeita arvioitavia. Ne vaativat tarkkaa silmää ja laajaa aineistoa aiemmista kohteista”, selittää Yli-Talonen.

Runkohinnalla tehty puukauppa antaa ostajan katkoa puut haluamiinsa mittoihin. Kuva: Markku Vuorikari

Ostajalle pystyhinnoittelu on periaatteessa riskittömämpi tapa puukauppaan. Toisaalta pystykauppasopimus ei jousta tuotteiden kysynnän mukaan.

Ongelmat kärjistyvät, mikäli korjuu venyy. Kun koneet lopulta pääsevät leimikon reunalle, metsänomistajan kanssa sovituista puutavaran pituuksista ja läpimitoista on pidettävä kiinni, vaikka tarve olisi ehtinyt muuttua toiseksi.

Runkohinnoittelu taas sopii erityisesti sahatavaran kysynnän nopeisiin vaihteluihin. Runkohintaa käytettäessä tukit voidaan katkoa saha-asiakkaalle sopiviin mittoihin, toisin kuin perinteisessä hinnoittelussa.

Tällä tavalla sahat pystyvät helpommin vastaamaan myös normaalista poikkeaviin kysyntätilanteisiin. Se lisää sahan kilpailukykyä tiukassa markkinassa.

Ostajat hallitsevat runkohinnoitteluun liittyviä riskejä leimikon laatu- ja järeyskriteereillä. Parhaita kohteita ovat tasalaatuiset uudistushakkuut, joissa rungot voi hinnoitella järeyden mukaan.

Yllättävät tyvilahot voidaan hinnoitella korjuun yhteydessä erikseen.

Esimerkiksi Stora Enso kertoo verkkosivullaan, että se ei osta harvennuskohteita runkohinnalla. Yhtiön mukaan keskijäreyteen perustuva korjuu voisi niissä johtaa korjattavan puuston tukkiosuuden nostamiseen metsän kasvun kustannuksella.

Koivikoissa ongelmana on puiden laadun vaihtelu.

Runkohinta on käytössä myös Kuution sähköisissä puukaupoissa. Kuva: MT Arkisto

Kuution sähköisessä puukaupassa runkohinnoittelu on ollut mahdollista alusta lähtien. Runkohinnoittelu toimii Kuutiossa sekä myyjillä, välittäjillä että ostajilla.

”Myyjät voivat tarjouspyynnöissään käyttää mänty- ja kuusirunkorivejä perinteisten tukki- ja kuiturivien sijaan. Tämä ohjaa ostajan tarjoamaan leimikosta runkohinnalla”, selittää toimitusjohtaja Aku Mäkelä.

Mäkelän mukaan runkohinnoittelu on yleistynyt ostajien tarjouksissa viime vuosina, mutta tarjouspyynnöissä sen käyttö on toistaiseksi melko harvinaista. Sitä hyödynnetään pääasiassa uudistushakkuukohteissa.

Yksi runkohinnoittelun hidaste on hintatilastojen puute. Metsänomistajat kaipaisivat niitä tuekseen. Siltä osin tilanne saattaa parantua tulevaisuudessa.

Luonnonvarakeskus kyseli kesän alussa puun ostajilta runkohinnoittelun käytöstä ja tilastointimahdollisuuksista.

”Teemme alkusyksyn aikana yhteenvedon tuloksista. Sen jälkeen keskustelemme niistä sekä tilastoinnin mahdollisesta sisällöstä ja aloittamisesta puumarkkinoiden keskeisten toimijoiden kanssa”, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen.