Talouskäänteen odotus on pitkittynyt sahoilla

Tukin hinnat ovat laskeneet marraskuun puoliväliin mennessä noin viisi euroa kuutiolta vuoden alkuun ja seitsemisen euroa kuutiolta toukokuun puolivälin hintahuippuun verrattuna Metsäteollisuus ry:n hintatilaston mukaan.

Mänty- ja kuusitukin hintaero kapeni hyvin pieneksi alkusyksyllä, mutta kasvoi sen jälkeen jälleen vajaaseen pariin euroon kuutiolta. Männyn hinta on toisin sanoen laskenut syksyn mittaan hieman kuusta enemmän.

Kuusitukin sahaus on ollut viime kuukausina mäntyä kannattavampaa, sanoo Keitele Wood oy:n toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Matti Kylävainio. Kuusen menekki on ollut myös mäntyä tasaisempaa.

Kylävainion mielestä hintaero saisi olla vielä tuntuvampi.

”Mäntysahatavaraa myydään jopa parikymmentä euroa halvemmalla hinnalla kuin kuusta. Eihän se ole mistään kotoisin, että tukin kantohinnan ero on puolitoista euroa. Männyn sahaamisen tulos on painunut pakkaselle vuoden kolmannella neljänneksellä.”

Kuhmo oy:n toimitusjohtaja Tommi Ruha kertoo, että männyn suurissa ostajamaissa Lähi- ja Keski-idässä sekä Pohjois-Afrikassa on talousongelmia, jotka heijastuvat sahatavarakauppaan.

”Osa alueen talouksista on heikossa kunnossa. Esimerkiksi Algeria on joutunut rajoittamaan ulkomaisen valuutan saantia.”

Mäntysahatavaran hinta on pysytellyt kuusitavaraa alhaisempana suhteessa tukin hintaan. Kuva: Anu Kovalainen

Koko vuoden ajan taloutta on leimannut epävarmuus tulevasta. Odotus maailmantalouden käänteestä kohti parempaa on pitkittynyt jatkuvasti. Tässä ilmapiirissä puun hintojen kääntyminen laskuun ennätyksellisen korkealta ei ole oikeastaan ihme.

”Kyllähän markkinanäkymä on aika sumuinen. Ainoa myönteinen asia on, että kuusen hyvälaatuisella tavaralla Keski-Euroopassa on saatu hinnankorotuksia. Männyllä on samansuuntaista hintakehitystä”, Ruha sanoo.

Hänen mukaansa myönteinen hintakehitys johtuu lähinnä tuotannonrajoituksista joillain sahoilla. Niitä on nähty Suomessakin. Marraskuussa esimerkiksi Metsä Fibre ilmoitti muutosneuvotteluista, jotka sallisivat lomautukset tuotannonrajoituksiin tähtäävien seisokkien takia yhtiön sahoilla Lappeenrannassa, Raumalla, Rengossa ja Vilppulassa.

Suomalaisen kuusisahatavaran menekkiä ovat parantaneet Keski-Euroopan laajat hyönteistuhot, joiden jäljiltä tukin tarjonta alueella on supistunut. Kuva: Jaana Kankaanpää

Heikossa suhdanteessa sahatavaran vientiä Keski-Eurooppaan ovat helpottaneet venäläiselle sahatavaralle määrätyt pakotteet sekä se, että hyönteistuhokuusikoiden laajat hakkuut ovat vähentyneet kymmenillä miljoonilla kuutioilla verrattuna muutaman vuoden takaiseen.

Samaan aikaan koko maailman havusahatavaran vuotuinen kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut 50 miljoonalla kuutiometrillä.

”Kyllähän Keski-Euroopassa sahojen tuotantomäärät ovat tippuneet”, Kylävainio myöntää. ”Mutta ei voi ajatella pelkästään, että Saksan tuotannon väheneminen lisäisi sahatavaran tuontia sinne Suomesta. Saksa on sahatavaran iso vientimaa, joka on hyödyntänyt Pohjois-Amerikan markkinoita.”

Suomalainen ja saksalainen sahatavara eroavat laadultaan ja käyttötarkoitukseltaan.

”Suomen puuta käytetään Saksassa enemmän visuaalisiin käyttökohteisiin. Paikalliset toimijat käyttävät runkorakentamiseen pääosin paikallista puuta. Korjausrakentaminen on isompi ajuri suomalaisen puun käytölle kuin uudisrakentaminen.”

Pidemmällä aikavälillä moni markkina näyttää sahatavaran ja sitä kautta tukin kysynnälle myönteiseltä. Yhdysvaltojen Kanadalle asettamien tullien ennakoidaan lisäävän tarvetta sahatavaran tuonnille Euroopasta. Sekin edellyttää kuitenkin, että rakentaminen lähtisi Yhdysvalloissa vauhtiin.

Kuitupuun hinnat ovat syöksyneet syksyn mittaan huomattavasti tukkia nopeammin. Sellu- ja kartonkiyhtiöiden alakulo näkyy myös puun ostomäärien romahtamisena vuoden takaiseen verrattuna. Tilastoista ilmenee, että Metsäteollisuus ry:n jäsenten eli kuitupuuta jalostavien yritysten ostot ovat vähentyneet muita voimakkaammin.

Sahat ovat selvinneet huonon kysynnän ja kalliin puun yhtälöstä paremmin kuin sellutehtaat, mutta kannattavuus näyttää silti kehnolta sahoillakin.

”Sitä puuta tällä hetkellä jalostetaan, jota on kevään ja kesän aikana ostettu varastoihin. Kallis puu hiipii sieltä sahoille”, Kylävainio sanoo.

”Suomessa markkina kuumeni täysin epäterveesti. Puun jalostajankin täytyy saada sen verran, että elää. Pahiten pelkään, että tulee itku lyhyestä ilosta. Jos kapasiteettia suljetaan Suomesta, se ei varmastikaan ole metsänomistajan etu”, huomauttaa Kuhmo oy:n Ruha.

Sahat eivät ole irrallisia kuitupuun markkinoista, vaikka eivät itse sitä jalostakaan. Noin viidennes sahojen tuloista on peräisin sivutuotteiden kuten sellutehtaille päätyvän hakkeen myynnistä. Sen hinta laskee kuten kuitupuunkin, tosin useiden kuukausien viiveellä, sopimusten pituuden mukaan.

”Luonnollisesti paine, joka massateollisuuden puolella on, näkyy myös yhtiöiden välisissä hintaneuvotteluissa”, Kylävainio sanoo.

Tilanne on yhtä heikko energiaksi päätyvien sahauksen sivutuotteiden kanssa. Niiden varastot ovat kasvaneet, koska edellinen leuto talvi rajoitti menekkiä.