• Lukijalta: Hyvää Suomesta -merkki on vahva suomalaisen ruoan tunnus

    Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi vastaa viljanviljelijöiden kriisikokouksessaan esittämään vaatimukseen Joutsenmerkin kotimaisuusasteen nostamisesta.
    Hyvää Suomesta -merkki ruisleipäpussissa. Kuvituskuva.
    Hyvää Suomesta -merkki ruisleipäpussissa. Kuvituskuva. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Politiikka
    5.11.202521:30
    Lukijalta
    Anni-Mari Syväniemi

    Hyvää Suomesta -alkuperämerkkiä hallinnoiva Ruokatieto Yhdistys ry on iloinen siitä, että Hyvää Suomesta -merkki koetaan vahvasti suomalaisen ruoan tunnuksena ja luotettavana takeena kotimaisuudesta.

    Merkki kertoo aidosti suomalaisesta työstä, raaka-aineista ja yhteistyöstä pellolta pöytään – koko ruokaketjun yhteisestä sitoutumisesta kotimaisen ruoan tulevaisuuteen.

    Ruokatiedon jäsenistö kattaa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden sekä kaupan, ja yhdistyksen hallituksessa istuu edustajia monipuolisesti ketjun eri osista ja tuotantosuunnista.

    Kasvinviljelijöiden kriisikokouksessa esitettiin ehdotus nostaa Hyvää Suomesta -merkin nykyistä 75 prosentin kotimaisuusrajaa 95 prosenttiin (MT 27.9.). Tuottajien mukaan merkin tulisi kuvata entistä tiukemmin kotimaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita.

    Lisää aiheesta
    • Kasvinviljelijöiden kriisikokous keräsi Someron Teeriharjulle jopa 800 viljelijää ja muuta alan toimijaa ympäri Suomea.

      Maatalouspolitiikka | Viljelijöiden kriisikokouksen toimenpidelista tymäkkää luettavaa – ministerin erovaatimus listan päätteenä

      Tilaajalle

    Hyvää Suomesta -merkin kriteerit on määritelty tarkkaan ja niiden noudattamista valvotaan säännöllisesti. Tämä takaa sen, että merkki todella kertoo suomalaisesta ruoasta – ei mielikuvasta, vaan todellisista raaka-aineista ja suomalaisesta tuotannosta.

    Hyvää Suomesta -merkittyjä tuotteita on tällä hetkellä lähes 13 000. Tuotteiden kotimaisuusaste lasketaan aina lopputuotteen reseptin mukaan, eli se kuvaa todellista suomalaisten maatilojen ja luonnon antimien osuutta tuotteessa.

    Kriteerit on laadittu niin, että ne huomioivat kasvituotteiden satovaihtelut sekä raaka-aineet, joita ei Suomesta saa, kuten esimerkiksi suola ja suuri osa mausteista. Ne myös soveltuvat kaiken kokoisille yrityksille sekä kaikille ruoantuotannon aloille.

    Tuoreimmat luvut kertovat, että 38 prosenttia Hyvää Suomesta -merkityistä tuotteista on täysin kotimaisia, ja lisäksi 32 prosenttia tuotteista on lähes sataprosenttisesti kotimaisia. Vain muutama prosentti tuotteista on kotimaisuusasteeltaan lähellä merkin vähimmäisrajaa, joka on 75 prosenttia.

    Tuotteiden kotimaisuusasteet pysyvät vuodesta toiseen erittäin korkeina, muutokset ovat olleet vain noin prosentin luokkaa.

    Hyvää Suomesta -merkki on auttanut Suomea säilyttämään korkean kotimaisuusasteen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Se on yhteinen onnistuminen, joka perustuu koko ruokaketjun yhteistyöhön ja siihen, että suomalaiset kuluttajat, tuottajat ja yritykset arvostavat kotimaista ruokaa.

    Anni-Mari Syväniemi

    toiminnanjohtaja

    Ruokatieto Yhdistys ry

    Lisää aiheesta
    • Suomalaisen ruoan päivänä huomioi kiinnittyy kaikkeen siihen työhön, ammattitaitoon ja osaamiseen, jota ruoan tuottamiseksi vaaditaan.

      Ruoka | Suomalainen ruoka ansaitsee juhlapäivän – ruokaketjun jokainen osa on kiitoksen arvoinen

    • Uusien ravintosuositusten mukaan kaupassa lihajalosteita sisältävät hyllyt pitäisi kiertää kaukaa.

      Ruoka | Ruokaa omasta maasta

    • Hyvää Suomesta -merkki takaa tuotteen kotimaisuuden.

      Ruoka | Suomalainen haluaa syödä kotimaista

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa