Suomalainen ruoka ansaitsee juhlapäivän – ruokaketjun jokainen osa on kiitoksen arvoinen

Tänään keskiviikkona vietetään vuosittaista suomalaisen ruoan päivää. Kyse on Ruokatieto-yhdistyksen vuonna 2019 aloittamasta perinteestä, jonka tavoitteena on nostaa esiin paitsi kotimainen ruoka itsessään myös moninainen ammattilaisten joukko sen takana.

Kuvastanee ruoan roolia suomalaisessa yhteiskunnassa, että sille nimettyä merkkipäivää vietetään vasta kuudennen kerran. Esimerkiksi suomalaisella runoudella on ollut oma merkkipäivänsä vuodesta 1992, musiikilla vuodesta 2011 ja arkkitehtuurillakin vuodesta 2012. Nämä merkkipäivät ovat myös vakiintuneet kansallisiksi liputuspäiviksi.

Suomalaisen ruoan päivän järjestäjät muistuttavat, että monien itsestäänselvyytenä pitämä maukas, ravitseva, puhdas ja riittävä ruoka on itse asiassa etuoikeus. Sitä ei olisi ilman viljelijöitä ja elintarviketeollisuutta mutta yhtä lailla välttämättömässä roolissa ovat myös esimerkiksi kuljetusalan ammattilaiset, eläinten ja kasvien jalostuksen, terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijat, maatalouden ja elintarvikealan tutkijat kuin viranomaisetkin, yhteensä noin 340 000 suomalaista. Koko ketju pellolta pöytään työskentelee Suomessa saman ja yhteisen päämäärän eteen.

Vaikka ruokaa riittää nykyisin jopa haaskattavaksi asti – jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois vuosittain yli 20 kiloa – kaukana eivät ole ajat, jolloin kaikki oli toisin. Suomi on nykyisistä teollistuneista Länsi-Euroopan maista viimeinen, jossa on koettu aito ja laaja nälänhätä. Suurina nälkävuosina 1866–1868 aliravitsemukseen ja sen seurauksiin kuoli kahdeksan prosenttia kansasta.

Runsaassa 150 vuodessa Suomi on kehittynyt Venäjän vallan alaisuudessa riutuneesta kehitysmaasta korkean osaamisen maaksi. Ruoantuotanto perustuu erikoistuneiden tilojen ja koulutettujen viljelijöiden osaamiseen ja teknologiaan, elintarviketeollisuus taas tuo vuosittain markkinoille vuosi vuodelta pidemmälle jalostettuja uutuuksia, joissa on kuunneltu herkällä korvalla yhä vaativampien kuluttajien toiveita. Enää ei mietitä sitä, riittääkö ruoka väestölle, vaan kuinka terveellistä ja ympäristöystävällistä ruoka on – mausta puhumattakaan.

Samaan aikaan myös vaatimukset ruoantuotannolle ovat tiukentuneet. Moni kokee, että hallinnollisten vaatimusten täyttäminen on tärkeämpää kuin tuotanto itsessään. Hallintoon ja moninaisten kirjausten vaatimuksiin pohjautuu kuitenkin suomalaisen raaka-aineen ainutlaatuinen jäljitettävyys ja maailman huippua oleva elintarviketurvallisuus.

Suomalaisen ruoan juhlistamista voi jatkaa tulevana viikonloppuna, kun kolmisensataa maatilaa ja maaseudun elintarvikeyritystä eri puolilla maata avaa ovensa kuluttajille lähiruokapäivän merkeissä.