• Lukijalta: Maaseudun kalastuskuntien, tiekuntien ja muiden yhteisöjen kulut pomppaavat, kun Osuuspankki rinnastaa ne yrityksiin

    Pasi Tuominen kritisoi mielipidekirjoituksessaan Osuuspankin päätöstä, jolla pienetkin yhdistykset ja yhteisöt rinnastetaan yrityksiin ja nostetaan niiden tilien käyttökustannuksia.
    Osuuspankin päätös muuttaa yhdistysten tilit yritystileiksi saa kirjoittajalta kritiikkiä.
    Osuuspankin päätös muuttaa yhdistysten tilit yritystileiksi saa kirjoittajalta kritiikkiä.  Kuva: Jarkko Sirkiä
    Mielipide|Talous
    7.7.202512:30
    Lukijalta
    Pasi Tuominen

    Tämä kirjoitukseni on avoin kirje OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakalliolle ja vähän muillekin.

    Paikalliset osuuspankit ovat lähettäneet kesäkuussa laajalla jakelulla viestejä yhteisön verkkopalvelujen muutoksista tekstillä: ”Tällä hetkellä yhteisölle rekisteröity tili näkyy henkilökohtaisessa OP-mobiilissanne, mutta jatkossa yhteisön toimintaan liittyvien digisopimusten on oltava yhteisönne nimissä ja käyttöoikeuksien vastattava yhteisöille linjattuja käyttöoikeuksia. Yhteisönne palvelut ja tilit siirretään verkkopalvelun ja OP-mobiilin yritysosioihin viimeistään 31.10.2025.”

    Itse olen hyvä esimerkki: minulla on oman nimeni alla 5 kalastuskunnan tilit, joidenkin yhdistysten tilit, tiekunnan tili. Vastaavia tapauksia lienee kymmeniä tuhansia ja varsinkin maaseudulla, jossa osuuspankkijärjestöllä on aina ollut vankka jalansija. Olen saanut asiasta lukuisia yhteydenottoja ja kyselyjä, mitäs nyt tehdään?

    Mikä tässä muuttuu: kaikki pienetkin yhdistykset ja yhteisöt rinnastetaan yrityksiin ja niiden tulee tehdä digitaalisen asioinnin sopimus, jonka veloitus tulee olemaan 6 €/kk. Tositetiliote verkkopalveluun maksaa 0,90 €/kk. Yritykselle saapuneista e-laskuista veloitetaan 0,60 € + alv. /kpl.

    Yhdistykset ovat paljolti yleishyödyllisiä yhteisöjä: toimivat jäsenmaksuilla, ei makseta palkkoja ja toiminta on pienimuotoista.

    Viestissä todetaan myös, että yritystilin palvelumaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Tämä kohta jo yksistään osoittaa, että Helsingin päässä ei asioista olla selvillä. Suurin osa edellä luettelemistani tilinhaltijoista ei ole missään tekemisissä verottajan kanssa.

    Kalastuskuntia perusteltiin maahamme yleisesti 80–90-luvuilla ja niille valittiin toimitsijamiehet. Tileillä on 1 000-4 000 euron välillä olevia rahamääriä esim. vesien likaamisista maksetuista korvauksista, mutta pääosin vuotuiset tilimerkinnät rajoittuvat pankin 2,50 euron kuukausittaiseen tilin ylläpitokuluun. Myöskään mitään erillistä tunnusta kalastuskunnat eivät omaa.

    Tiekunnat, joita maassamme on kymmeniätuhansia, aiottiin verottajan toimesta rekisteröidä ja saattaa alv:n piiriin, mutta hanke kaatui suureen massaan ja mikä olisi keksitty niille tunnukseksi. Tässä totean kyllä, että hyvä olisi saada alv-vähennys näille, koska nyt joka neljäs sorakuorma menee valtiolle.

    Yhdistykset ovat paljolti yleishyödyllisiä yhteisöjä: toimivat jäsenmaksuilla, ei makseta palkkoja ja toiminta on pienimuotoista. Mitkään edellä mainituista joitain poikkeuksia lukuun ottamatta eivät ole yrityksiä.

    Otetaanpa sitten laskuesimerkki: em. tilin digimaksumuutos nykyisestä 2,50 eurosta 6:een euroon aiheuttaa vuodessa 42 euron lisäkulun yhteisöille ja jos tällaisia tilejä olisi varovaisesti ajatellen vaikkapa 40 000, niin OP-ryhmä saa muutoksesta 1 680 000 euroa lisätuloja vuosittain. Summa on käytännössä vieläkin suurempi huomioiden muut taksamuutokset.

    Toivoisin, että ryhmässä voitaisiin palata niihin ajatuksiin, joita pappanikin yhdessä muiden osuustoimintahenkilöiden kanssa mietti perustaessaan Kiukaisten Osuuspankkia v. 1927.

    Ehdotukseni onkin, että perustatte uuden tilimuodon yksityistilien ja yritystilien väliin vaikkapa yhteisötilin nimellä, ja sovitte sille digisopimushinnan vaikkapa 3,50 €, jos se ei voi olla entisentasoinen. Hyväksyn myös sen, että paikalliselle rahalaitokselle annetaan valtuus nähdessään ko. yhteisön ”liikevaihdon” ratkaista, onko kyseessä yritys vai yhteisö.

    Pasi Tuominen

    metsätalousneuvos

    Eura/Kiukainen

    Lisää aiheesta
    • On ymmärrettävää, että pankkien on noudatettava regulaatiota, mutta samaan aikaan olemme tilanteessa, jossa maatalous – huoltovarmuuskriittinen toimiala, on todellisten haasteiden edessä, jos tilojen toimintaa halutaan kehittää ja kasvattaa, kirjoittajat korostavat. Kuvituskuva.

      Talous | Lukijalta: Huoltovarmuuden perusta rapautuu ilman toimivaa rahoitusta

    • Peltotyökoneiden hankinta lähivuosina kiinnostaa 22 prosenttia viljelijöistä ja traktorin hankinta 12 prosenttia.

      Maatalous | Neljännes viljelijöistä kohdannut rahoitusongelmia – näin moni haaveilee traktorin vaihtamisesta

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Osuuspankin päätös
    yhteisöjen kustannukset
    maaseudun yhdistykset
    kalastuskunnat
    tiekunnat
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle