Neljännes viljelijöistä kohdannut rahoitusongelmia – näin moni haaveilee traktorin vaihtamisesta

Neljännes viljelijöistä sanoo rahoituksen saamisen nousseen ainakin jossain määrin ongelmaksi investointien toteuttamiselle.

MT:n Kantar Agrilta tilaamassa viljelijäkyselyssä kysyttiin: Onko rahoituksen saaminen noussut ongelmaksi tilanne investointien toteuttamiselle?

10 prosenttia vastaa tämän olleen keskeinen syy ja 15 prosenttia kertoo sen vaikuttaneen osittain.

Selkeä enemmistö, 65 prosenttia, vastaa, että rahoituksen saaminen ei ole noussut ongelmaksi. 10 prosenttia ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Toisaalta kysely ei kerro, kuinka suuri osuus näistä 65 prosentista on ylipäätään tarvinnut rahoitusta investoimiseen.

Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 28.5.–16.6. Siihen vastasi 768 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä.

Kotieläintiloilla rahoitusongelmia on useammin kuin kasvinviljelytiloilla.

Sikatiloista 24 prosenttia kertoo rahoituksen saamisen olevan keskeinen syy ja 35 prosenttia osittainen syy.

Tilakoon mukaan katsottuna suuremmilla tiloilla ongelmia oli yleisemmin.

100–199 hehtaarin tiloilla rahoituksen saaminen oli keskeinen syy 15 prosentilla ja osittainen 21 prosentilla.

Yli 200 hehtaarin tiloilla se oli keskeinen syy 11 prosentilla ja osittainen 27 prosentilla.

Samassa viljelijägallupissa kysyttiin myös viljelijöiden näkemystä tilansa taloustilanteesta. Siitä MT kertoi 2.7.

Vastauksista nähdään taloustilanteen ja rahoituksen saamisen yhteys toisiinsa.

Taloustilanteensa erittäin huonoksi kokeneista 42 prosenttia kertoo, että rahoituksen saaminen on ollut keskeinen syy ongelmiin investointien toteuttamisessa.

Huonoksi taloustilanteensa kokevilla se oli keskeinen syy 13 prosentilla. Melko huonoksi tilanteensa kokevista 12 prosenttia kertoi rahoituksen saamisen olevan keskeinen syy investointien ongelmiin.

Erittäin hyväksi taloustilanteensa kokevat vastasivat 100 prosenttisesti, että rahoitusongelmia ei ole ollut.

Melko hyväksi tai hyväksi tilanteensa näkevillä rahoituksen saaminen oli keskeinen ongelma muutamalla prosentilla.

On ymmärrettävää, että rahoittajat eivät tahdo osallistua investointiin, jos viljelijä itsekin kokee taloustilanteensa huonoksi. Lisäinvestoinnit harvoin parantavat ongelmiin ajautuneen tilan taloutta.

Kyselyssä selvitettiin myös, mitä maatalouden investointeja viljelijät aikovat toteuttaa seuraavan viiden vuoden aikana.

Vaihtoehtoina olivat traktori, peltotyökoneet, muut koneet ja laitteet, kotieläintuotannon rakentaminen, muu maatalousrakentaminen, pellon osto, salaojitus, en mitään näistä, en osaa sanoa.

Vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useamman.

38 prosenttia vastasi: en mitään näistä.

Peltotyökoneet kiinnostivat 22 prosenttia, traktori 12 prosenttia.

Salaojitusta aikoo tehdä 13 prosenttia vastaajista ja pellon osto kiinnostaa 11 prosenttia.

Kotieläintuotannon rakentaminen on vastaajista neljällä prosentilla aikeissa. Muu maatalousrakentaminen 10 prosentilla.

Kotieläintiloilla on kasvinviljelytiloja enemmän investointiaikeita.

Suhteellisesti eniten investointeja on suunnitteilla tiloilla, jotka näkevät taloustilanteensa melko hyväksi tai hyväksi. Niissä ryhmissä esimerkiksi noin 30 prosenttia aikoo hankkia peltotyökoneita.

Ehdottoman ei investoinneille sanoo noin 25 prosenttia hyväksi tai melko hyväksi taloustilanteensa näkevistä.

Erittäin hyväksi taloustilanteensa näkevillä löytyy keskimääräistä enemmän kiinnostusta pellon ostamiseen (16 prosenttia), mutta 59 prosenttia heistä ei aio investoida mihinkään.