Viljelijät kokevat taloutensa heikentyneen – näin eri tilat vastaavat taloustilanteestaan

Viljelijöiden arvio omasta taloustilanteestaan on heikentynyt vuodentakaisesta.

Taloustilanne nähdään nyt lähes yhtä heikoksi kuin kesällä 2022, jolloin epävarmuus oli suurta isojen hintavaihteluiden takia.

Tulos selviää MT:n Kantar Agrilta tilaamasta viljelijäkyselystä.

Kuusiportaisella asteikolla, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi erittäin hyvä, kaikkien tilojen keskiarvoksi tulee nyt 3,39. Se asettuu asteikossa melko huonon ja melko hyvän väliin.

Vuosi sitten keskiarvo oli 3,5 ja kesällä 2022 se oli 3,34.

Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 28.5.–16.6. Siihen vastasi 768 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä.

Erittäin huonoksi taloustilanteensa näkee nyt yhdeksän prosenttia viljelijöistä, kun vuosi sitten osuus oli viisi prosenttia.

Huonoksi ja melko huonoksi tilanteensa kokevien osuudet ovat samat kuin vuosi sitten.

Melko hyväksi tilanteensa näkevien määrä on laskenut kaksi prosenttiyksikköä ja hyväksi yhden prosenttiyksikön.

Erittäin hyväksi taloustilanteensa kokee nyt neljä prosenttia, kun vuosi sitten osuus oli kolme prosenttia.

Kuten aiemmin, valtaosa tiloista asemoi itsensä ryhmiin melko hyvä ja melko huono.

Tuotantosuunnittain katsottuna parhaimmaksi tilanne nähdään maitotiloilla. Niiden keskiarvo on 3,59 ja aavistuksen parantunut viime kesästä.

Heikoin tilanne taas on muilla nautatiloilla. Keskiarvo on niillä 3,13.

Viime vuoteen nähden suurin lasku on ryhmän muu kasvinviljely näkymissä. Vuosi sitten niillä keskiarvo ylsi 3,9:ään. Nyt se on 3,49.

Tilan peltoalan mukaan jaoteltuna tyytyväisimpiä ovat 50–99 hehtaarin viljelijät. Siinä kokoluokassa keskiarvo on 3,54. Se on käytännössä sama kuin vuosi sitten.

Muissa tilakokoluokissa taloustilanne koetaan nyt jonkin verran heikommaksi kuin vuosi sitten.

Alle 50 hehtaarin tiloilla lukema on 3,33.

100–199 hehtaarin tiloilla keskiarvo on 3,46 ja yli 200 hehtaarin tiloilla 3,43.

Yli 200 hehtaarin tiloilla on kuitenkin suhteellisesti eniten tilanteensa erittäin hyväksi näkeviä, seitsemän prosenttia.

Heissä on myös eniten erittäin huonoksi tilanteensa kertovia, 13 prosenttia.

Keskiarvot eivät siis kaikkea kerro, vaan saman kokoluokan tilat tai saman tuotantosuunnan tilat voivat pärjätä hyvin eri tavoin.

Viljelijän iän perusteella katsottuna vanhemmat viljelijät näkevät tilanteensa paremmaksi kuin nuoret.

Yli 55-vuotiailla keskiarvo on 3,46. Alle 40-vuotiailla 3,24. Heidän väliin jäävällä ikäryhmällä 3,31.

Viljelijöiltä kysyttiin myös miltä taloustilanne näyttää lähitulevaisuudessa.

Tilanteen nähdään heikentyvän edelleen ja keskiarvo laskee 3,36.

Maitotiloilla ja muilla nautatiloilla lähitulevaisuus nähdään hiukan paremmaksi kuin nykyhetki.

Kasvinviljelytiloilla tilanteen arvioidaan heikkenevän.

Peltoalan pohjalta katsottuna lähitulevaisuuden näkymä on sitä parempi, mitä suurempi tila on.

Yli 200 hehtaarin tiloilla tulevaisuuden näkymä on valoisin ja keskiarvo on heillä 3,56.

Alle 50 hehtaarin tiloilla odotus on keskimäärin 3,27.

Pidemmällä aikavälillä katsottuna viljelijöiden taloustilanne on junnannut lähellä nykyisenkaltaista pitkään.

Arviota omasta taloustilanteesta on kysytty viljelijäkyselyssä säännöllisin väliajoin vuosien ajan.

Viimeisen 10 vuoden aikana parhaimmalta tilanne on vaikuttanut kesällä 2021, jolloin keskiarvo kohosi 3,7:ään.

Vuoden 2016 syksyllä keskiarvo oli vain 3,07.