
Viljelijöistä 7,36 prosenttia haluaisi keskittää maataloustuet suurimmille noin 10 000 tilalle.
Selkeä enemmistö, 85,19 prosenttia, ei haluaisi tehdä niin. 7,45 prosenttia viljelijöistä ei ota asiaan kantaa.
Maatiloja on Suomessa noin 40 700. Seitsemän prosenttia siitä on noin 3 000 tilaa eli tukien suurille kohdentamista ei kannattaisi valtaosa siitä hyötyvistäkään.
Tulos selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä kyselystä. Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 22.1.–16.2.
Kyselyyn vastasi 891 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä.
MT kysyi viljelijöiltä mielipidettä tukien kohdentamisesta, koska asiasta on käyty talven aikana vilkasta keskustelua.
Keskustelu alkoi marraskuussa MTK:n valtuuskunnan kokouksesta, jossa tuottajat vaativat jonkinlaisen aktiiviviljelijän määritelmän luomista maataloustukien ehdoksi.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) otti asiaan kantaa MT Livessä joulukuussa. Julkisuudessa tulkittiin haastattelun jälkeen ministerin haluavan kohdistaa tuet vain suurimmille tiloille.
Tarkoittiko hän kuitenkaan sitä?
Ministeri korosti suorassa lähetyksessä noin 8 500 tilan merkitystä Suomen ruokahuollolle. Näiden kokoon hän ei ottanut kantaa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan tuotannon arvoltaan suurimmat noin 9 000 tilaa vastasivat vuosina 2022–2023 noin 84 prosentista maatalouden tuotoista. Ne ovat lähinnä kotieläintiloja ja kasvihuoneyrityksiä.
Vastaavasti 20 prosenttia kunkin tuotantosuunnan suurimmista tiloista tuotti Luken mukaan yhteensä keskimäärin 58 prosenttia maatalouden kokonaistuotoksesta.
Essayahin mukaan nämä tilat ovat ydinjoukko, joiden toiminnan kannattavuus on turvattava.
Lisäksi hän muistutti, että vuonna 2030 näiden tilojen lisäksi on todennäköisesti 20 000–30 000 muuta hyvin pärjäävää tilaa, mutta niillä rahoituslähteet eivät silloin välttämättä tule suoraan ruuantuotannosta.
Ministeri sanoi, että kaikki erilaiset maatilat ovat tärkeitä Suomelle.
Essayah muistutti, ettei vielä ole tietoa, millainen EU:n seuraava cap-ohjelma on. Se vaikuttaa paljon tulevaan tukipolitiikkaan ja ennen sen valmistumista on vaikea sanoa tukien tulevasta kohdentamisesta.
Ministeri ei sanonut haastattelussa, että jatkossa tuettaisiin ainoastaan 8 500 tilaa.
Hän sanoi: ”Tätä ydinjoukkoa tuettaisiin tietyin toimin jatkossakin ja sitten ovat muut tilat, jotka toimivat muuten. On mahdollista, että niitäkin tuetaan erilaisilla toimenpiteillä, vaikkapa ympäristöpuolen rahoituksella tai vastaavalla”.
Lisäksi maatalous voi mahdollisesti saada tulevaisuudessa uusia tulonlähteitä ruuan myynnin sekä maataloustukien lisäksi esimerkiksi luontoarvokaupasta tai ilmastokorvauksista.
MT pyysi ministeriltä viime viikolla haastattelua aiheesta. Ministeriltä ei siihen hellinnyt aikaa.
Sähköpostitse hän kertoo, että hänen edellä tiivistetty joulukuinen lausuntonsa pitää edelleen paikkansa.
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen totesi tammikuussa, että aktiivitilan määritelmän luominen on mahdotonta.
Pesosen mielestä on tärkeää pitää huolta, että kaikilla runsaalla 40 000 suomalaisella maatilalla on mahdollisuus menestyä.
Yli sadan hehtaarin tiloista 21 prosenttia suuntaisi tuet vain 10 000 suurimmalle tilalle.
Viljelijäkyselyssä luonnollisesti korkein kannatus tukien ohjaamiselle vain suurimmille tiloille löytyy isoilta tiloilta.
Kyselyssä yli sadan hehtaarin tiloista 21 prosenttia suuntaisi tuet vain 10 000 suurimmalle tilalle. Tässäkin tilakokoluokassa selkeä enemmistö, 63 prosenttia, ei halua tukien kohdistamista vain suurille.
Yli sadan hehtaarin tiloja on yhteensä noin 7 000. Niistä 21 prosenttia on hieman alle 1 500 tilaa.
Pienemmillä tiloilla tukien kohdistamista vastustaa noin 90 prosenttia vastaajista.
Tuotantosuunnittain katsottuna eniten kannatusta tukien maksamisesta vain suurille löytyy sikatiloilta. Heistä 19 prosenttia kannatti ajatusta.
Maito- ja siipikarjatiloista runsas 15 prosenttia kannattaa tukien ohjaamista vain suurille. Viljatiloista niin vastasi vain noin viisi prosenttia.
Viljelijän iän perusteella katsottuna nuoret ovat avoimempia ajatukselle, mutta heistäkin selkeä valtaosa vastustaa sitä.
Alle 40-vuotiaista noin 13 prosenttia keskittäisi tuet vain suurimmille. 71 prosenttia ei.
Yli 55-vuotiaista kyllä vastasi viisi prosenttia ja ei 88 prosenttia. 40–55-vuotiailla osuudet olivat yhdeksän ja 84 prosenttia.