MTK:n Marttila ihmettelee ministeri Essayahin kohuavausta maatiloista – saavatko pienet tilat mennä?
Puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi ministeri Essayahin aktiivitilamääritelmää toteamalla, että tilan aktiivisuus ei ole tilakokokysymys. Aktiivinen tila tuottaa markkinoiden arvottamia tuotteita, ei ainoastaan ruokaa.
Juha Marttila määrittelee aktiivitilan tuotannon ruuantuotantoa laajemmin. Kuva: Sanne KatainenMaa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) keskiviikkona MT Liven haastattelussa esittämän määritelmän mukaan aktiivitila tuottaa ruokaa. Ministerin linjauksen perusteella Suomessa olisi lähitulevaisuudessa enää vain 8 500 aktiivitilaa. Nykyään maatiloja on yli 40 000. Tämä avaus yllätti monet viljelijät ja on aiheuttanut huolta tulevasta.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ei pidä määritelmää riittävänä.
”Ministeri Essayahin mainitsema tilojen lukumäärä vastaa Euroopan tasolla keskimäärin vallitsevaa suhdetta, 20 prosenttia tiloista, suurimmat yksiköt, tuottavat 80 prosenttia ruuasta. Aktiivitila ei ole kuitenkaan kokokysymys eikä jakoa pidä lähteä koon mukaan tekemään.”
”Ministeri Essayah on vaikean kysymyksen äärellä, sillä aktiivitilan määritelmää on EU:ssa pohdittu 15 vuotta, eikä valmista ole tullut. Tukien suuntaaminen aktiivitiloille on poliitikkojen lempiaihe, poliittinen slogan, jota heitellään vailla yhteisymmärrystä siitä, miten sitä tulkittaisiin”, hän jatkaa.
”Eurooppalaisen perheviljelmän puolia tullaan pitämään jatkossa entistä enemmän.” Juha Marttila
Marttila kysyy, onko ministerin lausunto tulkittavissa niin, että ministerin mielestä pienet tilat saavat mennä?
”Jos näin on, olemme täysin eri linjoilla. Päinvastoin eurooppalaisen perheviljelmän puolia tullaan pitämään jatkossa entistä enemmän, mahdollisen Ukrainan jäsenyyden muuttaessa EU:n maataloustuotantoa. Ruuantuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien saaminen alalle ovat keskeisiä kysymyksiä uutta rahoitusmallia rakennettaessa.”
Perheviljelmän Marttila määrittelee tilana, jossa omistus ja johto ovat yksissä käsissä. Marttila tarjoaa keskusteluun myös oman aktiivitilan määritelmänsä.
”Aktiivitila tuottaa markkinoille ruokaa, rehua, energiaa tai muuta markkinoilla arvotettua tuotetta, ja sen sijaan tai ohessa tila tuottaa suunnitelmallisesti, valvotusti ja mitattavalla tavalla ympäristö- tai ilmastopalveluja.”
Kuvaan sopimattomat tilat joutuvat miettimään omaa tarkoitustaan uudestaan.
”On iso joukko tiloja, jotka eivät tuota mitään. Tuottamattomuus ei ole mikään ilmastopalvelu”, hän korostaa.
Marttila on yhtä mieltä Essayahin kanssa siitä, että jatkossa osa tiloista putoaa maataloustuen ulkopuolelle.
Marttila on yhtä mieltä Essayahin kanssa siitä, että jatkossa osa tiloista putoaa maataloustuen ulkopuolelle.
”Tämä on välttämätön kehitys. Koko maailmaa ei voida maatalouden rahoituksella parantaa. Ne tilat, jotka eivät vastaa ehdottamaani aktiivitilan määritelmää, ovat sen edessä, että toiminnan rahoituslähteet on mietittävä uudestaan.”
Maatalouden rahoituksen painopiste on ollut ilmasto- ja ympäristötoimissa. Jatkossa on keskityttävä kilpailukyvyn vahvistamiseen ja viljelijöiden toimeentulon parantamiseen. Cap-visioiden valossa näyttää siltä, että kansallinen päätösvalta lisääntyy maatalousrahoituksen kohdentamisessa.
”Kansallisella tasolla on hiottava valmiuksia tehdä päätöksiä, muun muassa aktiivitilan määritelmän osalta. Maatalousrahoituksen osuus EU:ssa tuskin kasvaa. Se korostaa toimivien hiili- ja luontoarvomarkkinoiden merkitystä”, Marttila sanoo.
- Osaston luetuimmat
