Keneltä puolueet leikkaisivat maataloustukia? ”Aktiivitilan määritelmä on killerikysymys”
Suuren maaseutuillan panelistit joutuivat vastaamaan, keneltä leikkaisivat maataloustukia.
Pitääkö maanviljelyn olla pääelinkeino vai riittääkö, jos kerran vuodessa niittää heinää, jotta voi saada maataloustukia? Tätä puntaroitiin illan vaalipaneelissa. Kuva: Carolina HusuValtiovarainministeriö julkisti maaliskuun alussa pitkän liudan ehdotuksia, joilla valtion taloutta vahvistetaan. Maataloustukiin ministeriö kaavaili satojen miljoonien eurojen leikkauksia.
Yksi keino olisi ohjata maataloustukia aktiivitiloille, mutta miten aktiivitila määritellään?
Keskustan ehdokas Eerikki Viljanen totesi Suuren maaseutuillan vaalipaneelissa, että ”aktiiviviljelijän määritelmä on perinteinen killerikysymys”. Viljasen mukaan aktiivitila tuottaa myyntikelpoista satoa. Yksi tukimuoto voi kuitenkin olla myös monimuotoisuuden tuotto, hän lisäsi.
Ketkä jäisivät tukien ulkopuolelle, paneelin vetäjä, MT:n päätoimittaja Jouni Kemppainen kysyi.
”Jos pelto kasvaa nurmea ja kerran vuodessa niitetään, niiltä tuet pois”, Viljanen vastasi.
Kokoomuksen ehdokkaan Markus Eerolan mukaan kunnollinen liikevaihto voisi olla yksi aktiivitilan määritelmä.
”Taloudellinen aktiivisuus voisi olla mittarina tulevaisuudessa. Pienimuotoisesti voidaan toki tuottaa erikoiskasveja, joten aivan yksinkertainen asia ei ole”, hän puntaroi. Kuitenkin hän nostaisi liikevaihdon suhteessa vuoden työtuloon mukaan aktiivitilan määritelmään.
Maataloustukien ulkopuolelle hän jättäisi ainakin kotitarveviljelijät.
”Ne, jotka eivät ole elinkeinotoiminnassa mukana.”
Vihreiden Jenni Kuisti toivoo, että tukipolitiikalla ei kielletä tai estetä, vaan mahdollistetaan myös monimuotoisuuden huolehtiminen. Aktiiviviljelijä voi hänen mukaansa ansaita myös luontoarvoilla tai hiilensidonnalla, mutta ruuan tuottaminen on tärkeintä.
Kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinen painotti, että viljelijää ei saa rangaista, jos satoa jää jonain vuona saamatta. Tuilla ei kuitenkaan saa pelata.
RKP:n Otto Anderssonin mukaan perusperiaate pitää olla, että tuki kannustaa aktiiviseen tuotantoon. Hän parantaisi maatilojen kannattavuutta muuttamalla muun muassa kilpailulainsäädäntöä.
Perussuomalaisten Jenna Simulan mielestä tukien täytyy kohdistua aktiiviviljelyyn eli ensisijaisesti ruuantuotantoon.
”Hiilensidonta on toissijaista”, hän painotti.
SDP:n Ilkka Kantola totesi, että maataloustuilla tuetaan ennen kaikkia kuluttajia, jotta he saisivat kohtuuhintaista ruokaa. Sen vuoksi hän suhtautuu tukien leikkauksiin varauksellisesti.
Aktiivitilan hän määrittelisi niin, että viljely on päätoiminen elinkeino, mutta asia on hänen mukaansa visainen.
Vasemmistoliiton Jouni Jussinniemi muistutti, että monella tilalla maanviljely voi olla sekundäärinen tulonlähde, mutta silti tärkeä paitsi perheelle myös paikallistaloudelle.
”Maatilat tuovat alueelle lisää työpaikkoja”, hän totesi.
Kukaan panelisteista ei ollut sitä mieltä, että maatilojen määrää pitäisi vähentää tai että maataloustukia tulisi kohdentaa vain tietyille alueille.
Vaalipaneeli järjestettiin torstaina ravintola Zetorissa Helsingissä Suuressa maaseutuillassa. Sen järjestäjänä toimi yhdeksän maaseutujärjestön yhteinen foorumi Eläköön maaseutu!
- Osaston luetuimmat
