
Maatalouden osalta huomio kiinnittyy tukien uudistamiseen. Mahdolliset menosopeutukset kohdistuisivat lähinnä kokonaan kansallisesti rahoitettuun maataloustukeen ja siten säästöt kohdistuisivat nimenomaan viljelijöiden suoriin tulotukiin.
VM kaavailee muun muassa pohjoisen tuen pienentämistä tai lopettamista: 75–100 miljoonaa euroa, vuoden 2030 tasolla 160–300 miljoonaa euroa.
– Maa- ja puutarhatalouden kansallisesti rahoitetun tuen pienentäminen, kaksi vaihtoehtoista tapaa:
Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen pienentäminen (koko maa): 60–100 milj. euroa, v. 2030 tasolla 160–200 milj. euroa
Pohjoisen tuen pienentäminen tai lopettaminen: 75–100 milj. euroa, v. 2030 tasolla 160–300 milj. euroa
– Luonnonhaittakorvauksen kokonaan kansallisesti rahoitetun osuuden pienentäminen: 70-150 milj. euroa, v. 2030 tasossa esim. 150–200 milj. euroa
– Luonnonsuojelurahoituksen vähentäminen: 15–40 milj. euroa
– Pienemmät yksittäiset säästömahdollisuudet, yhteensä noin 10–20 milj. euroa kohdentuen lähinnä hanketoiminnan ja valtionavustusten supistamiseen
Valtiovarainministeriön kartoituksessa todetaan, että tilakoon kasvuun johtava maatalouden rakennemuutos ja tuotannon rationalisoituminen vaikuttaa olennaisesti mahdollisuuksiin uudistaa maatalouden tukia ja niiden taustana olevia maatalouspoliittisia linjauksia.
Kartoituksessa nostetaan esille, että huoltovarmuuden kannalta olennaista maataloutta voitaisiin harjoittaa nykyistä keskitetymmin, toiminnallisesti edelleen modernisoituvana, monialayrittäjyyden mahdollisuuksia aktiivisesti hyödyntäen ja erityisesti tuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutukset aktiivisesti huomioon ottaen.
Maatalouden rakennemuutoksen ja siihen liittyvien menosopeutusten pohjana tulee olla harkitut ja kokonaisvaltaiset linjaukset kansallisen maatalouspolitiikan ja ruoantuotannon tavoitteista ja sisällöstä.
Kartoituksen mukaan maataloustukien menosopeutusten toteuttaminen hallitusti edellyttäisi keskeisiä strategisen tason maatalouspoliittisia linjauksia esimerkiksi tuettavista tuotantosuunnista ja -määristä, tukien alueellisesta kohdentamisesta sekä aktiiviviljelyn nykyistä täsmennetymmästä määrittelystä.
Valtiovarainministeriö esitti joulukuussa 2022 julkaistussa virkamiespuheenvuorossaan, että julkista taloutta tulisi vahvistaa eri keinoin vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana.
Nyt julkaistu meno- ja rakennekartoitus pyrkii tarjoamaan nykyisille rakenteille vaihtoehtoisia toimia, joilla julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa.