”Ruokatuotantoa ei pelasteta sillä, että maaseudulle muuttaa kaupunkilaisia” – MTK Hämeenkyrön vaalipaneelissa oltiin perusasioiden äärellä

Hämeenkyrön MTK:n maanantaina Hämeenkyrön yhteiskoululla järjestämässä vaalipaneelissa keskustelemassa olivat eduskuntavaaliehdokkaat Lotta Hamari (sd), Mirka Löf (vas), Janne Ojala (ps), Jouni Ovaska (kesk), Arto Satonen (kok) ja Kauko Turunen (kd). Panelisteista Jouni Ovaska ja Arto Satonen ovat kansanedustajia työnsä päättävässä eduskunnassa.

Maaseudun Tulevaisuuden toimituspäällikön Stina Haason vetämässä paneelissa oltiin perusasioiden äärellä. Teemoina olivat muun muassa maatalouden tulevaisuus, omavaraisuus, suomalainen ruoka sekä maaseutuyrittäjyys.

Ehdokkaiden puheenvuoroissa näkyivät poliittisen kentän painotuserot, mutta monessa asiassa oltiin myös samoilla linjoilla. Kaikki ehdokkaat ilmaisivat huolensa kotimaisen maatalouden kannattavuudesta ja pitivät sen elinvoiman turvaamista tärkeänä.

Kotimaisen ruokatuotannon kannattavuutta pidettiin yleisesti myös huoltovarmuustekijänä. Kun panelisteilta kysyttiin, kuinka riittävä ruokatuotanto varmistetaan, asiaa arvioitiin monesta näkökulmasta.

”Kun saadaan riittävästi vientiä, saadaan pidettyä kotimainen tuotanto riittävällä tasolla, ja silloin huoltovarmuustilanteessa on kapasiteettia käytössä”, Arto Satonen kuvaili.

Mirka Löf muistutti lähipalveluiden tärkeydestä maatalouden elinvoimaisuuden varmistamiseksi.

”Eihän kukaan viljele maata, jos lapsille ei ole koulua lähellä. Vienti ei riitä, vaan tarvitaan lähipalveluita ympäri maata”, Löf painotti.

Lotta Hamari piti ratkaisua yksinkertaisena.

”Toiminnan pitää olla kannattavaa. Tuottajalle pitää jäädä rahaa käteen”, Hamari kiteytti.

Kauko Turunen oli Hamarin kanssa samoilla linjoilla. Hän kertoi lähipiiristään esimerkin, jossa 50 hehtaarin velattoman maitotilan yrittäjä oli kertonut lopettaneensa tilan pitämisen, kun vielä pystyi tekemään sen ottamatta velkaa.

”Tämän kokoisten tilojen pitäisi periaatteessa vielä pystyä toimimaan. Olen sanonut, että nostetaan maidon hintaa 20 senttiä. Se ei kenenkään elämää heittäisi sinne eikä tänne. Kauppa voisi vähän nipistää”, Turunen haastoi.

Myös Janne Ojala piti kannattavuutta avainasiana.

”Kaikki liiketoiminta kulminoituu siihen, että viivan alle täytyy jäädä tarpeeksi euroja. Tuotannonkin täytyy kehittyä, miten se tehdäänkään, ja varmasti tiloilla tiedetään, mitä se on, onko se investointeja vai mitä, mutta onko niihin resursseja tai mahdollisuuksia. Näihin ehkä voidaan tulla vastaan”, Ojala näki.

Jouni Ovaska korosti kuinka tärkeää on nähdä maaseutu elinvoimaisena.

”Nähdään, että siellä on elämisen edellytykset. Että siellä on myös viljelijöitä, se vaatii, että toiminta on kannattavaa, ja se vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia. Ei voida ajatella vain tukipolitiikan kautta, vaan myös kilpailulainsäädäntöä pitää uudistaa”, Ovaska painotti.

Nuorten viljelijöiden vähyydestä keskusteltaessa esiin nostettiin muun muassa hyvät lähipalvelut, mahdollinen perintöveron poisto sekä positiivisempi perhepolitiikka. Keskustelijat pitivät myös keskeisenä kohdistaa maataloustukia aktiiviviljelijöille.

Arto Satonen muistutti maatalouden ja maalla asumisen olevan kaksi eri asiaa. Maataloudessa on kannattavuusongelma, mutta maalla asuminen on nostanut suosiotaan.

”Ruokatuotantoa ei pelasteta sillä, että maaseudulle muuttaa kaupunkilaisia”, Satonen kuvaili.

Pirkanmaan suurista kysymyksistä tunnin junayhteyden Helsingin ja Tampereen välille eli Suomi-rata-hankkeen edistäminen ei saanut kannatusta keneltäkään. Kaikki keskustelun osallistujat olivat nykyisen pääradan parantamisen kannalla ja pitivät Suomi-rata-suunnitelmia nykytilanteeseen liian kalliina.

Vaalipaneeli löytyy tästä linkistä.