Noin kolmannes viljelijöistä poistaisi tukia nurmipelloilta

Vajaa kolmasosa viljelijöistä, 30,89 prosenttia, haluaisi poistaa maataloustuet sellaisilta nurmipelloilta, joita ei käytetä rehun tai energian tuotantoon.

Yli puolet, 54,96 prosenttia, viljelijöistä säilyttäisi näiden nurmien tuet ennallaan. 14,15 prosenttia viljelijöistä ei ota asiaan kantaa.

Tulos selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä kyselystä. Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 22.1.–16.2.

Siihen vastasi 891 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä.

MT kysyi viljelijöiden mielipidettä nurmien tuista, koska asiasta on puhuttu paljon vuosien mittaan. Viimeisin keskustelu alkoi MTK:n valtuuskunnan kokouksesta marraskuussa.

Tuotantosuunnittain katsottuna kotieläintiloilla enemmistö poistaisi tuet nurmilta, joilta ei korjata satoa.

Maitotiloista noin 57 prosenttia poistaisi tuet ja 35 prosenttia säilyttäisi ne. Sikatiloista noin 43 prosenttia poistaisi ja 41 säilyttäisi. Siipikarjatiloista 51 prosenttia poistaisi ja 21 prosenttia säilyttäisi.

Viljatiloista sen sijaan noin 60 prosenttia säilyttäisi nurmien tuet ennallaan ja 27 prosenttia olisi valmis ne poistamaan.

Erojen taustalla todennäköisesti on se, että kotieläintiloilla käytännössä kaikki pellot ovat rehuntuotannossa omille eläimille.

Viljatiloilla sen sijaan saatetaan hakea markkinahintojen heilahteluihin ja sääoloihin riskienhallintaa erilaisilla ympäristöpelloilla.

Lisäksi esimerkiksi viherlannoitusnurmet on keino saada nurmea mukaan viljavoittoiseen viljelykiertoon ja pienentää lannoitekustannuksia.

Yli sadan hehtaarin tiloista niukka enemmistö lopettaisi näiden nurmien tukemisen. Heistä kyllä vastasi noin 44 prosenttia ja ei 41 prosenttia.

Pienemmissä tilakokoluokissa selvä enemmistö vastustaa tukien poistamista.

Viljelijän iän perusteella nuoremmat olisivat varttuneempia halukkaampia poistamaan näiden nurmien tuet. Tosin alle 40-vuotiaistakin enemmistö, 47 prosenttia, vastustaa tukien poistamista, kun kannattajia on 40 prosenttia.

Yli 55-vuotiaista tukien poistoa vastustaa 59 prosenttia ja kannattaa 25 prosenttia.

Onko näköpiirissä päätöksiä, että nurmien tukiin tulisi muutoksia?

”Sellainen nurmen tuotanto, jota ei hyödynnetä eläinten ruokinnassa, osana viljelykiertoa tai energiantuotantona, voidaan jättää tukien ulkopuolelle, jos siitä ei ole ympäristön kannalta erityistä hyötyä”, sanoi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen MT:n haastattelussa tammikuussa.

Käytännössä lausunnon voi tulkita tarkoittavan sitä, että nurmi, joka on ilmoitettu säilörehunurmeksi, mutta jota ei korjata talteen, menettäisi jossain vaiheessa tuet.

Sen sijaan luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmet voisivat olla tukikelpoisia tulevaisuudessakin, sillä niillä on kansliapäällikön mainitsemia ympäristöhyötyjä ja merkitys viljelykierrossa.

Nurmien tukien muuttamisesta ei vielä ole tehty mitään päätöksiä. Yleensä tukiehtoihin ei ole tullut suurempia muutoksia kesken ohjelmakauden.

Seuraava cap-kausi alkaa aikaisintaan vuonna 2028. Sen valmistelu on alkumetreillä.