Viljelijöiden taloustilanne heikentynyt – valoisimmat näkymät yli 200 hehtaarin tiloilla

Viljelijöiden arvio omasta taloustilanteestaan on hieman heikompi kuin vuosi sitten ja tämän vuoden alussa. Tilanne nähdään nyt kuitenkin paremmaksi kuin kaksi vuotta sitten.

Kuusiportaisella asteikolla, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi erittäin hyvä, kaikkien tilojen keskiarvoksi tulee nyt 3,50. Se asettuu asteikossa melko huonon ja melko hyvän väliin.

Vuosi sitten keskiarvo oli 3,59 ja kuluvan vuoden helmikuussa 3,52.

Hyväksi tai erittäin hyväksi tilanteensa kokevien osuus on laskenut vuodentakaisesta, kun taas melko hyväksi sekä huonoksi tilanteensa näkevien osuus on noussut.

Kuten yleensä, eniten vastauksia keräävät ryhmät melko huono ja melko hyvä.

Melko hyvä kerää 40 prosenttia vastauksista, hyvä 11 ja erittäin hyvä kolme prosenttia. Siten reilu puolet viljelijöistä näkee taloustilanteensa myönteiseksi.

Kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 31.5.–14.6. Siihen vastasi 777 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,5 prosenttiyksikköä.

Kesällä 2022 kyselyn keskiarvo oli 3,34. Silloin tilanne oli hyvin epävarma, kun kustannukset olivat nousseet pilviin, mutta tuottajahinnoista useimmat eivät olleet vielä kesällä juuri reagoineet Venäjän suurhyökkäykseen Ukrainaan.

Tilakoon perusteella jaoteltuna suurimmat tilat näkevät taloustilanteensa valoisimmaksi.

Yli 200 hehtaarin tiloilla keskiarvo on 3,93 eli melko hyvä. Heistä kahdeksan prosenttia kertoo tilanteensa erittäin hyväksi. Erittäin huonoksi tilanteensa kokee viisi prosenttia.

Alle 50 hehtaarin tiloilla näkymät ovat heikoimmat. Niillä keskiarvo on 3,48. Niistä sekä erittäin huonoksi että erittäin hyväksi tilanteensa kokee neljä prosenttia.

Peltoalaltaan 50–99 hehtaarin tilojen keskiarvo on 3,54.

100–199 hehtaarin tiloilla keskiarvo on 3,5 eli heikompi kuin sitä suuremmilla tiloilla ja myös hieman heikompi kuin kokoluokkaa pienemmillä tiloilla.

Täytyy ottaa huomioon, että tässä jaottelussa yli 200 hehtaarin tilojen vastaajajoukko on tilaryhmistä pienin.

Jos tilojen kokojaottelu tehdään sen sijaan ryhmiin alle 30 hehtaaria, 30–74 hehtaaria ja yli 75 hehtaaria, on yli 75 hehtaarin tilojen keskiarvo 3,54.

Pienimpien tilojen lukema on silloin 3,48 ja keskikokoisten 3,52. Kaiken kokoisilla tiloilla näkymä on heikentynyt vuodentakaisesta.

Tuotantosuunnittain katsottuna tilanne arvioidaan nyt vuodentakaista heikommaksi kaikissa muissa tuotantosuunnissa paitsi ryhmissä muu kasvi ja muu tuotanto.

Eniten näkymä on heikentynyt naudanlihantuottajilla. Heillä keskiarvo on laskenut 3,59:stä 3,27:ään.

Iän perusteella vanhimmat viljelijät näkevät tilanteensa myönteisimpänä. Yli 55-vuotiaiden keskiarvo talouskysymyksessä on 3,61.

Alle 40-vuotiailla keskiarvo on 3,44. Heikoimmaksi tilanteensa arvioivat 40–54-vuotiaat, joilla keskiarvo on 3,35.

Vuodentakaiseen verrattuna kahden nuorimman ryhmän tilannearvio on hieman heikentynyt, kun taas vanhimmat kokevat tilanteensa aavistuksen paremmaksi.

Viljelijöiltä kysyttiin myös ovatko he muuttaneet taloustilanteensa takia kylvösuunnitelmia tai kasvivalintoja tälle kasvukaudelle.

58 prosenttia viljelijöistä kertoo, että sellaiseen ei ollut tarvetta. Viisi prosenttia sen sijaan vastaa muuttaneensa valintansa täysin. Suunnitelmansa täysin uusiksi laittaneita on eniten ryhmissä muu kasvi (8 prosenttia) ja muu tuotanto (11 prosenttia).

Jonkin verran suunnitelmiaan muuttaneita on eniten ryhmissä muu nauta (39 prosenttia) ja vilja (32 prosenttia).

Pidemmällä aikavälillä katsottuna viljelijöiden taloustilanne on junnannut lähellä nykyisenkaltaista jo pitkään. Arviota omasta taloustilanteesta on kysytty viljelijäkyselyssä säännöllisin väliajoin vuosien ajan.

Viimeisen 10 vuoden aikana parhaimmalta tilanne on vaikuttanut kesällä 2021, jolloin keskiarvo kohosi 3,7:ään.

Sen sijaan vuosi 2016 oli synkkä. Tuolloin keskiarvo oli syksyllä vain 3,07. Silloin luokkiin melko huono, huono ja erittäin huono meni 63 prosenttia vastauksista.

2016 erottautuu myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämistä kannattavuustilastoista.

Vuosi 2016 on maatalouden kannattavuudessa ollut koko 2000-luvun heikoin vuosi. Keskimääräinen kannattavuuskerroin oli Luken mukaan silloin vain 0,24 eli viljelijä sai vain 24 prosenttia palkka- ja korkotavoitteestaan. Viljan hinnat olivat silloin matalalla ja viljatilojen kannattavuuskerroin vain 0,02.

Vuonna 2022 kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,90. Viime vuodelle laskelmat ovat Lukessa vielä kesken, mutta tällä hetkellä arvio lukemaksi on 0,49.

Vaihtelu tilojen ja tuotantosuuntien välillä on suurta.