MT-kysely: Viljelijät arvioivat taloustilanteensa heikommaksi kuin viime syksynä
Naudanlihatilojen talous on heikentynyt, sikatilojen hiukan elpynyt.Tilaajalle
Naudanliha- ja viljatiloilla kannattavuusarviot ovat alentuneet. Erikoiskasvitiloilla luottamus tilan talouteen on paras. Kuva: Carolina Husu, Kimmo Haimi, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaMaanviljelijöiden arvio omasta taloustilanteestaan on heikentynyt talven aikana.
Melko hyväksi, hyväksi tai erittäin hyväksi maatilansa taloudellisen tilanteen näkee nyt yhteensä 51 prosenttia viljelijöistä. Syksyllä vastaava luku oli 57 prosenttia.
Yhteensä 44 prosenttia näkee taloustilanteensa melko huonoksi, huonoksi tai erittäin huonoksi. Syksyllä luku oli 41 prosenttia.
Tulos ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.
Tuore kysely tehtiin Datalaari-verkkokyselynä 22.1.–5.2. Siihen vastasi tuhat viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.
Edellinen kysely toteutettiin loka–marraskuussa 2023.
Vastaajien keskimääräinen arvio tilansa taloudesta oli tuoreessa kyselyssä kuusiportaisella asteikolla 3,52, kun se edellisessä kyselyssä oli 3,63.
”Kymmenyksen ero edelliseen kyselyyn verrattuna on selkeä tipahdus”, Kantarin asiakkuusjohtaja Reijo Pirttijärvi tulkitsee lukuja.
”Kannattavuusarviossa on talven aikana tullut takapakkia.”
En osaa sanoa -vastauksia on nyt enemmän kuin syksyllä.
Yleisimmät luonnehdinnat kyselyssä ovat melko hyvä ja melko huono.
Nyt ”melko huono” -arvion antaa 27 prosenttia vastaajista, kun vastaava luku syksyllä oli 28 prosenttia.
Melko hyväksi tilannettaan kuvaa 33 prosenttia, kun vastaava luku syksyllä oli 39 prosenttia.
Huonoksi tilanteensa arvioi nyt lähes 13 prosenttia ja erittäin huonoksi lähes 5 prosenttia, kun vastaavat osuudet syksyllä olivat 9 ja 4 prosenttia.
Hyväksi tilannettaan kuvaa nyt 14 ja erittäin hyväksi vajaa 4 prosenttia vastaajista. Syksyllä osuudet olivat 13 ja 5 prosenttia.
En osaa sanoa -vastauksia on nyt enemmän kuin syksyllä.
”Tiettyä epävarmuutta näyttää nyt tiloilla olevan”, Pirttijärvi toteaa.
Naudanlihantuottajien näkymät ovat heikentyneet talven aikana selkeästi.
Alueellisesti kannattavuusnäkemyksissä ei ole juurikaan eroa. Viime syksyn kyselyssä Etelä-Suomi erottui hiukan muuta maata paremmilla luvuilla.
Tuotantosuunnista maidontuottajien arviot tilan taloudesta ovat säilyneet suunnilleen ennallaan viime syksyyn verrattuna, keskimäärin 3,6:ssa.
Naudanlihantuottajien näkymät ovat heikentyneet talven aikana selkeästi, marraskuun 3,7:stä 3,2:een. Pirttijärvi pohtii, että taustalla saattavat olla muun muassa vasikkamarkkinoiden haasteet sekä viime kesän heikko rehusato, jonka takia tarvitaan enemmän ostorehuja.
Sikatiloilla näkemys tilan taloudesta on talven aikana kohentunut. Marraskuun lukema oli kuusiportaisella asteikolla 3,4, nyt se on 3,6.
Siipikarjatalouden näkemykset ovat heikentyneet eniten. Vastaukset ovat lisäksi hyvin polarisoituneita. 39 prosenttia vastauksista sijoittuu ”erittäin huono” -luokkaan ja 31 prosenttia ”hyvä”-luokkaan.
Pirttijärvi tosin korostaa, että siipikarjatilojen määrä vastaajajoukossa on pieni ja tulos siten epävarma.
Viljatiloilla arvioissa on tultu alaspäin, marraskuun 3,6:stä 3,5:een.
Erikoiskasvitiloilla luottamus omaan talouteen on korkein, keskimäärin 3,9. Tässä ryhmässä mukana on muun muassa perunan, sokerijuurikkaan ja valkuaiskasvien tuottajia.
Tilakoko ei tällä kertaa juurikaan vaikuta kannattavuusarvioihin.
Kaikkein pienimmillä tiloilla kannattavuustuntuma on heikoin. Muuten tilakoko ei tällä kertaa juurikaan vaikuta kannattavuusarvioihin.
Nuoret näkevät kannattavuuden hiukan parempana kuin vanhemmat ikäluokat. Viime kyselyssä positiivisimpia olivat iäkkäämmät, yli 55-vuotiaat viljelijät.
- Osaston luetuimmat
