MT selvitti: Vain 11 prosenttia viljelijöistä halusi muuttaa lainojensa lyhennyksiä uuden tukiaikataulun takia

Yhteensä 11 prosenttia viljelijöistä on pyytänyt muutosta lainojensa lyhennysohjelmiin uudistuneen tukimaksuaikataulun takia.

Tuottajien etujärjestö MTK:ssa heräsi tänä syksynä huoli vuosi sitten kerrotun uuden tukimaksuaikataulun vaikutuksesta viljelijöiden maksuvalmiuteen.

80 prosenttia viljelijöistä kertoo, ettei tukimaksuaikataulun uudistus ole aiheuttanut heille tarvetta muuttaa lainojensa lyhennysohjelmia.

Tulos ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä. Kysely on tehty DataLaari-verkkokyselynä 26.10.–12.11. Siihen vastasi 991 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Viisi prosenttia viljelijöistä on kyselyn mukaan neuvotellut pankin kanssa lainojen maksuja uudestaan tukiaikatalun takia ja onnistunut siinä.

Kolmella prosentilla neuvottelut muutoksista olivat pankin kanssa vielä kesken loka–marraskuun vaihteessa.

Kurjin tilanne on kolmella prosentilla tuottajista, jotka olisivat itse halunneet muuttaa lyhennysohjelmaa, mutta pankki ei sitä ole sallinut.

Tukiuudistus ei ole ainoa syy lyhennysohjelmien muuttamiseen. Kolme prosenttia kertoo muuttaneensa maksuohjelmaa, mutta muista syistä kuin maataloustukien aikataulun takia.

Viisi prosenttia ei osannut tai halunnut vastata kysymykseen.

Tuotantosuunnittain katsottuna useimmiten muutoksia lainoihinsa ovat tehneet lypsykarja- ja muut nautatilat. Niistä seitsemän prosenttia kertoo muuttaneensa tukiaikataulun takia lyhennysohjelmaa.

Lisäksi niistä muutamalla prosentilla on neuvottelut vielä kesken ja noin kuusi prosenttia kertoo, että olisi halunnut muutoksia, mutta pankki ei antanut.

Sikatiloilla tilanne poikkeaa muista, kun kukaan ei ole vielä muuttanut tukien takia lyhennysohjelmaa, mutta muista syistä kyllä.

Kahdeksan prosenttia sikatiloista olisi halunnut muutoksia, mutta pankki on estänyt. Viidellä prosentilla neuvottelut on kesken.

Viljatiloista 84 prosenttia kertoo, että tarvetta muutoksiin ei ole ollut. Viljatiloilla muu yritystoiminta tai tilan ulkopuolella töissä käynti on kotieläintiloja yleisempää. Niistä saatavat ansiot voivat toimia ajoittain maatalouden rahoituspuskurina.

Tilakoon perusteella katsottuna suuremmat tilat ovat tarvinneet muutoksia pieniä enemmän. Se on ymmärrettävää, suurilla on takana mahdollisesti äsken tehtyjä isoja investointeja ja siten isoja lainoja.

Ikäryhmittäin 40–54-vuotiaat ovat tehneet eniten muutoksia lyhennyksiin.

Alle 40-vuotiaat sen sijaan ovat saaneet useimmiten pankilta ikävän vastauksen. Kahdeksan prosenttia nuorista olisi halunnut muuttaa lyhennysohjelmaa, mutta pankki ei ole sallinut.

Kuudella prosentilla nuorista lainojen järjestely on onnistunut ja neljällä prosentilla neuvottelut olivat vielä kesken.

Tuottajat ovat julkisuudessa vaatineet pankeilta ymmärrystä ja joustoa tilanteessa, kun tukimaksujen aikataulu muuttui, mutta ilman neuvotteluja lainojen lyhennyspäivät säilyvät ennallaan.

Toisaalta pankit muistuttelivat viljelijöitä tulossa olevasta tukiaikataulun muutoksesta ja kehottivat varautumaan siihen jo kesällä.

Pankeista kerrottiin syksyllä, että odotettua harvempi viljelijä on ottanut yhteyttä lyhennysten takia.

Toisaalta osa viljelijöistä kysyi pankista muutosmahdollisuuksia hyvissä ajoin jo heti viime talvena, kun uudet tukiaikataulut olivat tiedossa.

Viime vuoden lokakuussa silloinen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.) ja Ruokaviraston johto esittelivät uuden tukiaikataulun.

Kurvinen esitteli tilanteen sanoin: ”Rahaa ei tule vähemmän, mutta se tulee eri aikaan kuin on totuttu.”

Maaseudun Tulevaisuus kertoi silloin asiasta näyttävästi 10.10.2022 lehden pääuutisena. Tekstin lisäksi lehdessä oli kalenterikuvio, jossa näkyi kaikkien peltotukien uudet ajankohdat kuukauden tarkkuudella sekä nautapalkkioiden siirtyminen hakuvuotta seuraavalle vuodelle.

Sen jälkeen ympäristö- ja luomukorvausta on aikaistettu osittain marraskuulle.