Korkojen nousulla isoja vaikutuksia maatiloille – nyt on jo kiire ottaa yhteys pankkiin, jos tukiaikataulun muutos vaikeuttaa lyhennysten maksamista

Viitekorkojen nousu on realisoitunut maatilojen lainoissa.

”Myös 12 kuukauden euriboreihin sidotuissa lainoissa koronnousun täysimääräinen vaikutus on realisoitunut loppukesän tai alkusyksyn korontarkistuksen yhteydessä. Vuosi sitten heinäkuussa 12 kuukauden euriborkorko oli noin prosentin, nyt yli neljä prosenttia”, kertoo yksikönjohtaja Kirsi Tossavainen Nordeasta.

”Korot ovat nousseet maatilojen lainoissa samalla tavalla kuin muidenkin alojen yrityksillä. Osalle tiloista korkojen nousulla on merkittävä vaikutus maksuvalmiuteen”, OP:n maa- ja metsätalouspalveluiden johtaja Teppo Pöllänen sanoo.

Kaikkia korkojen nousun vaikutuksia ei ole vielä nähty, Pöllänen toteaa. Korkosuojan ottaneet ovat nyt saaneet siitä apua.

”Useimmat asiakkaamme ovat stressitestanneet budjettinsa lainaa ottaessa sen hetkistä korkotasoa korkeammalla korolla ja ovat siten valmistautuneet korkotason nousuun myös taloudellisesti”, Tossavainen kertoo. Näillä tiloilla kassa kestää.

Haasteita korkotason nousu on aiheuttanut tiloille, joilla maksuvalmius on ollut tiukka jo ennen korkotason nousua, Tossavainen toteaa.

Iso osa maatilojen luotoista on valtion korkotukilainoja. Niistä uusimmissa valtio maksaa korkotukea 3,5 prosenttiin asti.

Laina-ajat voivat kuitenkin olla sen verran pitkiä, että korkotukea ei saa koko laina-ajalle. Korko jää loppuajaksi kokonaan viljelijän maksettavaksi.

Euroopan keskuspankki (EKP) nosti ohjauskorkonsa syyskuussa 4,5 prosenttiin. Vuosi sitten syyskuussa ohjauskorko oli 1,25 prosenttia ja viime vuoden alussa se oli nollassa. EKP on nostanut korkoja hillitäkseen inflaatiota.

Kiinteäkorkoisia lainoja otetaan nytkin, vaikka korot ovat totuttua korkeammalla, Tossavainen sanoo. Kiinteällä korolla budjetointi lainahoidon osalta on helppoa.

Maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden myötä tästä vuodesta alkaen maataloustuet maksetaan myöhemmin kuin edellisinä vuosina. Ruokavirasto ilmoitti tukien uudet maksuajat jo vuosi sitten.

Esimerkiksi aiempina vuosina lokakuussa maksetut luonnonhaittakorvaukset, yhteensä yli 400 miljoonaa euroa, siirtyvät nyt joulukuulle.

Tukiaikataulun muutos voi tänä syksynä vaikeuttaa osalla maatiloista lainoista ja laskuista selviämistä.

MTK-Pohjois-Savo vaati viime viikolla tiedotteessaan, että pankkien täytyisi olla aloitteellisia ja esittää viljelijäasiakkailleen eräpäivien siirtoa. Järjestön mukaan maatilan rahoitusehdot heikkenisivät, jos viljelijä ehdottaisi asiaa pankille.

MTK-liitto toivoi myös hallinnollisia päätöksiä korkotukilainojen lyhennysten eräpäivien siirrosta vastaamaan muuttuneita tukien maksuaikoja.

OP kehotti jo kesällä viljelijöitä huomioimaan tukimaksujen muutokset ja olemaan ajoissa yhteydessä pankkiin. Kuinka kesällä kävi?

”Yhteydenottoja ei tullut niin paljon kuin olisimme odottaneet”, Pöllänen sanoo.

”Osa on ilmeisesti jättänyt asian viime metreille. Se on huolestuttavaa.”

”Nyt on jo kiire ottaa yhteys omaan pankkiin, jos lainaohjelmia täytyisi muuttaa”, Pöllänen sanoo. Lokakuu on monella tilalla lyhennysten maksukuukausi.

Tukimaksujen aikataulun muutos ei ole juurikaan näkynyt Nordeassa, Tossavainen kertoo. Lainojen maksuohjelmiin ei ole pyydetty joustoa nyt sen enempää kuin viime vuosina.

”Viime talvena jo osa pyysi muutoksia, kun uudesta tukiaikataulusta oli kerrottu. Nyt on ollut enää vain yksittäisiä pyyntöjä.”

Korkotukilainoissa on valtion määrittämä päivä, jolloin valtio tilittää koron pankille. Siten korkotukilainojen maksuohjelmia pankin on hankala lähteä muokkaamaan. Päivä vaihtelee pankkiryhmittäin.

Tossavainen kannustaa viljelijöitä olemaan yhteydessä pankkiin, jos on tarvetta muokata lainojen aikatauluja. Jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti.

”Pankit haluavat, että asiakkaat pärjäävät. Mahdollisia taloudellisia haasteita kannattaa ratkoa ajoissa.”

Pöllänen kertoo, että OP:ssa on pyritty ottamaan yhteyttä niihin asiakkaisiin, joiden tilanne vaikuttaa haastavalta.

”Vastuu on kuitenkin pääsääntöisesti asiakkaalla tunnistaa, milloin hän tarvitsee apua.” Rahoitusehtoihin sillä ei ole väliä onko ensimmäisenä yhteydessä pankki vai asiakas.

”Pankeilla on paljon maatila-asiakkaita. Pankki ei voi yksipuolisesti lähteä muuttamaan kaikkien maksuohjelmia”, Pöllänen sanoo.

Merkittävä osuus maatiloista ei tarvitse tänä syksynä muutoksia lainaohjelmiinsa, Pöllänen toteaa.

Hän muistuttaa, että tukimaksujen aikataulu on tulevina vuosinakin sellainen, mikä se on nyt. Uudet lainat tehdään sen mukaisesti. Vanhoja lainoja on paljon ja niihin tehdään muutoksia tarvittaessa vielä seuraavinakin vuosina.

Maatilojen taloustilanne on polarisoitunut. ”Taloustilanteessa on valtavia eroja tilojen ja tuotantosuuntien välillä. Tilat, jotka ovat pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti kehittäneet toimintaansa jo historiassa, ovat pärjänneet usein suhdanteista huolimatta”, Tossavainen sanoo.

Taloudellisesti menestyneiden tilojen joukossa on myös tiloja, joissa viljelijällä on useampia tulonlähteitä, jotka tukevat toisiaan.

Nordean maatila-asiakkaissa haastavassa tilanteessa olevien tilojen määrä ei ole viime vuosina kasvanut. Menestyvien joukko on kapea. Asiakkaista iso osa on keskimäärin hyvin toimeentulevia.

Pöllänen toteaa, että maatilojen tilivarat ovat kohtuullisen hyvät. Se kuitenkin johtuu osittain siitä, että tiloilla ei ole viime vuosina juurikaan investoitu.

Maatilat ovat myös lyhentäneet lainojaan kiivaaseen tahtiin. Keskimäärin taloustilanne on siis maatiloilla hallinnassa. Osalla tiloista on kuitenkin vakavia haasteita.