Maatilojen ongelmaluottojen määrä kasvaa, mutta yksin korkojen nousu ei tilaa kaada – kirjanpidon ja budjetoinnin laiminlyönti johtaa vaikeuksiin
Syyskuussa maatalousyrittäjille myönnetyista lainoista lähes 7 prosenttia oli jäänyt hoitamatta.Tilaajalle
Liian harva maatalousyrittäjä laatii tilalleen budjetin ja tekee kirjanpitoa vain kerran vuodessa juuri ennen veroilmoituksen jättämistä. Kuva: Petteri Kivimäki, Jaana Kankaanpää, Kai Tirkkonen, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaLainojen korkojen nousu ei yksin maatilaa kaada. Ongelmiin ajatuneelle yrittäjälle se voi kuitenkin olla viimeinen pisara, joka keikauttaa tilan kannattavuuden lopullisesti miinukselle.
Syyskuun lopussa maataloudelle myönnettyjä pankkilainoja oli Suomen Pankin mukaan yhteensä 4,8 miljardia euroa.
Tästä määrästä 3,4 miljardia oli myönnetty kotitaloussektoriin kuuluville elinkeinonharjoittajille ja 1,4 miljardia maatalousyrityksille.
Syyskuussa elinkeinonharjoittajilla oli hoitamattomia lainoja 6,9 prosenttia koko lainakannasta ja maatalousyrityksillä 4,3 prosenttia, mikä on enemmän kuin yritystoimialoilla keskimäärin.
”ProAgriassa ongelmaluottojen määrän kasvu on huomattu samoin kuin se, että lyhennyksiä maksetaan viiveellä. Tämä kertoo siitä, että rahat alkavat olla loppu”, sanoo kehityspäällikkö kehityspäällikkö Petri Koivisto ProAgria Keskusten liitosta.
”Yksin korkojen nousu ei maatiloja kaada”, Koivisto jatkaa. Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa kaikki tuotantopanokset ovat kallistuneet. Vaikka tuottajahintojakin on korotettu, esimerkiksi viljan ja maidon, tämä näkyy viljelijän kukkarossa viiveellä.
Maatilojen ottamista lainoista iso osa on korkotukilainoja, joita on myönnetty investointeja tai sukupolvenvaihdoksia varten.
”Korkojen noustessa riskinä on, että korkotuki loppuu kesken, vaikka matalien korkojen aikana se olisi riittänyt lainan maksuajalle.”
Koiviston mukaan osa maatilojen lainoista on korkosuojattu mutta osa ei. Jotkut yrittäjät ovat arvioineet, että korkosuojauksen ottaminen olisi liian kallista.
Pankit ovat pankkisääntelyn kiristymisen takia Koiviston mukaan tiukempia siinä, kuinka paljon pystyvät laina-asioissa joustamaan.
Mikäli tilalla alkaa olla talousongelmia, rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Mikäli tilalla alkaa olla talousongelmia, rahoittajaan kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, Koivisto kannustaa.
Mitä aikaisemmin ollaan liikkeellä, sitä enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkomiseksi on olemassa. Maatalousyrittäjän kannattaa ennen pankkiin menemistä laatia budjetti ja miettiä rahojen riittävyyttä.
Rahoitusvaikeuksiin ajautuneilla tiloilla on useimmiten kyse vuosien kehityksestä, jonka aikana monet ongelmat ovat kasautuneet. On esimerkiksi arvioitu investointiin liittyvät riskit liian pieniksi, otettu liikaa lainaa ja pyöritetty tilaa velkarahalla.
Tilannetta ei ole mahdollista oikaista nopeasti ja vain jollain yksittäisellä toimella, Koivisto sanoo. ”Se vaatii aikaa ja raakaa, kurinalaista työtä. Useimmissa tapauksissa ratkaisu löytyy, mutta joskus vaihtoehtona on ainoastaan omaisuuden realisointi tavalla tai toisella.”
Pitää olla kiinnostunut euroista, siitä mistä rahaa tulee ja minne se menee.
Koivisto korostaa kirjanpidon ja budjetoinnin tärkeyttä.
”Pitää olla kiinnostunut euroista, siitä mistä rahaa tulee ja minne se menee.” Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että kannattavuus lähtee päivittäisestä tekemisestä.
Budjetti jää usein maatalousyrittäjältä tekemättä. Ajatellaan, että tuotantopanosten kalleuteen ja tuottajahintoihin ei itse pysty vaikuttamaan. Koivisto muistuttaa, että on koko joukko asioita, joihin viljelijä pystyy puuttumaan. Esimerkiksi lannoitteiden ostojen ajoittamisella ja käytöllä voidaan vaikuttaa taloudelliseen tulokseen.
Liian monella tilalla kirjanpito tehdään edelleen vain kerran vuodessa juuri ennen veroilmoituksen täyttämistä.
”Kirjanpito on perusta talouden johtamiselle, siitä näkee, miten on onnistuttu.”
Mikäli talousasioiden pohtiminen yksin on vaikeaa, apua on tarjolla.
Tila voi esimerkiksi käyttää Neuvo 2020 -rahaa, jota yksi tila voi saada 15 000 euron edestä vuosina 2015–2022.
Uudella cap-ohjelmakaudella Neuvo-rahaa on myös luvassa.
- Osaston luetuimmat
