Viljelijät arvioivat taloutensa kohentuneen – tilanne on nyt parempi kuin kustannusten nousun alkaessa syksyllä 2021

Maanviljelijöiden arvio taloustilanteestaan on jatkanut myönteistä kehitystään.

Melko hyväksi, hyväksi tai erittäin hyväksi maatilansa taloudellisen tilanteen näkee yhteensä 57 prosenttia viljelijöistä.

Melko huonoksi, huonoksi tai erittäin huonoksi tilanteensa näkee yhteensä 41 prosenttia.

Tulos ilmenee Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.

Kysely on tehty DataLaari-verkkokyselynä 26.10.–12.11. Siihen vastasi 991 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä.

Alkukesästä, ennen kuin satokauden vaikeudet olivat tiedossa, puhelimitse tehdyssä kyselyssä tulokset olivat hyvin samankaltaiset kuin nyt.

Kuten yleensä, suurin osa maatiloista arvioi taloustilanteensa joko melko hyväksi tai melko huonoksi.

Nyt melko hyväksi tilanteensa näkee 39 prosenttia viljelijöistä. Kesäkuun kyselyssä osuus oli 37 prosenttia. Melko huonoksi tilannettaan kuvaa nyt 28 prosenttia, kun alkukesästä niin sanoi 26.

Huonoksi tilanteensa kertoo nyt 9 prosenttia, kun kesällä se oli 10 prosenttia. Erittäin huonona tilannettaan pitää nyt neljä prosenttia, kun kesällä osuus oli viisi.

Hyväksi tilannettaan kuvaa nyt 13 ja erittäin hyväksi viisi prosenttia. Kesällä osuudet olivat 18 ja kaksi prosenttia.

Syksyllä 2021 tehdyssä kyselyssä vastaukset olivat synkemmät kuin nyt. Sitäkin heikommat näkymät olivat kesällä 2022, kun epävarmuus oli poikkeuksellisen suurta.

Syksyllä 2021 seitsemän prosenttia näki tilanteensa erittäin huonoksi ja 13 prosenttia huonoksi. Silloin kustannukset olivat lähteneet nousuun muun muassa kaasun kallistuttua ja sen siirryttyä lannoitteiden hintoihin. Jyrkin kustannusnousu oli silloin vasta edessä ja ennustamattomissa.

Sittemmin kustannukset ovat jo laskeneet, mutta ne ovat edelleen monelta osin vuotta 2021 korkeammat.

Kesällä 2021 tehdyssä kyselyssä näkymä oli sen sijaan hieman myönteisempi kuin nyt.

Kyselyiden keskinäistä vertailua voi hieman heikentää se, että niistä osa on tehty puhelimitse ja osa verkkokyselyinä. Ihmisillä on taipumuksena vastata hieman eri tavalla suoraan haastattelijalle kuin verkkolomakkeelle.

Tänä kesänä tehdyssä kyselyssä tavallisesta poiketen suurimmat tilat antoivat myönteisimmät arviot taloustilanteestaan.

Nyt myönteisimmin tilanteen näkevät alle 30 hehtaarin tilojen viljelijät. Heistä 14 prosenttia katsoo tilanteensa hyväksi ja kuusi prosenttia erittäin hyväksi. 36 prosentilla tilanne on melko hyvä.

Yli 100 hehtaarin tiloista valtaosa, 47 prosenttia, kertoo tilanteensa olevan melko hyvä. 23 prosentilla heistä tilanne on melko huono. Erittäin hyväksi suurista tiloista tilanteensa näkee kolme ja erittäin huonoksi viisi prosenttia. Hyvään ja huonoon ryhmään menee molempiin noin 10 prosenttia vastauksista.

31–100 hehtaarin tilat menevät arvioissaan kahden edellä mainitun tilakokoluokan väliin.

Viljelijän iän perusteella katsottuna myönteisimmät näkymät on yli 55-vuotiailla. Heistä yli 60 prosenttia sijoittuu ryhmiin melko hyvä, hyvä tai erittäin hyvä.

Synkimmäksi tilanteen näkevät 40–54 vuotiaat. Heistäkin yhteensä 50 prosenttia kertoo tilanteen olevan melko hyvä, hyvä tai erittäin hyvä. Alle 40-vuotiaat asettuvat vastauksissaan kahden edellä mainitun ikäryhmän väliin.

Viljelijöiden kertomat arviot taloustilanteestaan ovat nyt pääosin hyvin myönteisiä verrattuna viime ja tänä vuonna ajoittain käytyyn julkiseen keskusteluun.

Useat poliitikot ja muut vaikuttajat ovat ehtineet maalata kuvaa maatalouden alasajosta ja konkurssiaallosta. Tilanne on tietysti ollut hyvin epävarma viime vuosina.

Luonnonvarakeskuksen kirjanpitotilojen tiedoista laskemien kannattavuuskertoimien mukaan näyttää siltä, että viime vuosi oli keskimäärin maatiloille paras kymmeniin vuosiin.

Tuottajahintojen nousu paikkasi monelta osin kustannusten nousun. Viime vuonna valtio myös maksoi poikkeuksellisen suuren kriisituen maataloudelle.

Alustavat laskelmat näyttävät, että kuluva vuosi on kannattavuudeltaan viime vuotta selvästi heikompi mutta silti hieman parempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. Taloudellisesti vaikeimpia vuosia 2000-luvulla ovat kannattavuuskertoimien perusteella olleet vuodet 2016 ja 2009.

Toisaalta viime vuonnakaan ei keskimäärin saavutettu sitä tasoa, mikä kannattavuuden kuuluisi olla, jotta viljelijä saisi ansaitsemansa palkan.

Tilojen välillä on kannattavuudessa suuria eroja, mikä näkyy tämänkin gallupin vastausten hajonnassa erittäin hyvästä erittäin huonoon.