Tuotannon vähentäminen on ollut viljelijöiden yleisin keino hallita kustannusten nousua – viidenneksellä huolestuttava tilanne

Maatalouden kustannukset lähtivät voimakkaaseen nousuun syksyllä 2021 ja ovat pysyneet sen jälkeen aiemmin totuttua korkeammalla.

Kovaan kustannusten nousuun on reagoitu maatiloilla monin tavoin, selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar Agrilla teettämästä viljelijäkyselystä.

Koko 2000-luvun ajan asiantuntijat ovat korostaneet, että pärjätäkseen viljelijän täytyy toimia markkinalähtöisesti.

Valtaosa viljelijöistä näyttäisi näin toimineen ja reagoineen viime vuosien poikkeuksellisen suuriin hintavaihteluihin.

Kysely ei kerro, kuinka hyvin toimenpiteet ovat onnistuneet ja ovatko ne parantaneet tilan kannattavuutta.

Tutkimus tehtiin Datalaari-verkkokyselynä marraskuussa. Siihen vastasi 878 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan. Virhemarginaali on 3,3 prosenttiyksikköä.

Yleisin tapa reagoida kustannusten nousuun on ollut tilan tuotannon vähentäminen. Näin on tehnyt kolmannes viljelijöistä.

Suosituinta se on ollut kasvinviljelytiloilla ja ryhmässä muu tuotanto. Pienet tilat ovat vähentäneet tuotantoa useammin kuin suuret.

Maatalouden kokonaistuotantomäärät ovat kuitenkin vähentyneet vain melko vähän viime vuosina.

Viljojen kylvöalat ovat pienentyneet, mutta sadot ylittävät silti selvästi kotimaisen kysynnän. Tuotannon vähentäminen näyttäisi edelleen järkevältä.

Pro Agrian alustavien laskelmien mukaan viljojen taloudellinen tulos menee tänä vuonna keskisadoilla yli 250 euroa hehtaarilta tappiolle.

Pro Agrian mukaan viljan viljelyalaa on siksi järkevää vähentää ja tähdätä hyvään satoon pienemmällä alalla, ottaen öljy- ja palkokasveja tai muita erikoiskasveja mahdollisuuksien mukaan viljelyyn.

Heikkotuottoiset lohkot kannattaa jättää pois satokasvien viljelystä. Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmet sekä monimuotoisuus- ja riistapellot ovat hyviä vaihtoehtoja epävarmoille ja heikoille pelloille.

Kotieläinpuolella tilastojen mukaan maidontuotanto on ollut lievässä laskussa. Lihalajeista osassa tuotanto on viime vuosina hieman laskenut ja osassa kasvanut. Lampaanlihan tuotanto on ollut huomattavassa laskussa.

Kananmunien tuotanto on parina vuotena vähentynyt mutta kasvaa tänä vuonna.

Toiseksi yleisin keino vastata kustannusten nousuun on ollut toiminnan tehostaminen. Niin on tehnyt 21 prosenttia viljelijöistä.

Se on ollut käytössä etenkin sika- ja maitotiloilla. Myös erikoiskasvitiloista iso osa on pitänyt tuotantomäärät ennallaan ja tehostanut toimintaa muulla tapaa.

Mittakaavaetuja tuotantoa lisäämällä on pyrkinyt saamaan viisi prosenttia kaikista tiloista. Suosituinta se on ollut erikoiskasvi-, nauta- ja sikatiloilla.

Yli sadan hehtaarin tilat ovat pyrkineet mittakaavaetuihin pienempiä tiloja useammin.

Tuloksissa huolestuttavaa on, että osalta viljelijöistä joku muu taho estää markkinoiden muutoksiin reagoimista.

Kolme prosenttia vastaajista sanoo, että olisi halunnut lisätä tuotantomääriään ja hakea mittakaavaetuja, mutta tilan ulkopuolinen taho (esimerkiksi pankki tai tuotteen ostaja) ei ole sallinut muutosta.

Maatilojen lainaehtojen kiristymisestä on puhuttu paljon viime vuosina, ja se näkyy tuloksessa.

Laajentamisen estämistä vakavampaa on kuitenkin, että kahdelta prosentilta tilan ulkopuolinen taho on estänyt tuotannon vähentämisen. Tappiollista tuotantoa siis joudutaan pitämään väkisin yllä.

Huolestuttavaa on myös se, että lähes viidennes, 18 prosenttia, vastaajista kertoo kannattavuuden heikentyneen mutta ei ole itse halunnut tehdä mitään tilanteensa korjaamiseksi.

Kyselystä ei selviä, mikä passiivisuudelle on syynä.

Taustalla voi olla esimerkiksi jaksamisongelmat. Muutoksia ei jakseta miettiä, saati viedä käytäntöön. Kyseessä voi myös olla puutteet talous- ja johtamistaidoissa.

Osa on saattanut jäädä odottamaan, että taloustilanne korjaantuu ja pitää omaa toimintaa ennallaan.

Joillakin kyse voi olla velvollisuudentunnosta. Halutaan tuottaa ruokaa, vaikka se ei kannattaisi taloudellisesti.

Taustalla voi myös olla myönteinen syy. Kassa saattaa osalla kestää, vaikka kustannukset nousivat.

Yllättävän moni, kymmenen prosenttia, sanoo kyselyssä, että kustannusten nousu ei ole vaikuttanut tilan talouteen eikä siten ole ollut tarvetta tehdä muutoksia tuotantoon.

Ryhmässä muu tuotanto näin on vastannut 13 prosenttia. Siinä ryhmässä maatalous voi olla pienimuotoista.

Jokaisesta tuotantosuunnasta kuitenkin löytyy heitä, joihin kustannusten nousu ei ole vaikuttanut ollenkaan.

Useimmiten näin oli vastannut alle 30 hehtaarin tilan viljelijä sekä yli 55-vuotiaat.