• Puintien jälkeen taskulaskin töihin – ylituotanto alas, omavaraisuus ylös ja kannattavuus paremmaksi

    Suomessa tuotetaan useina vuosina liikaa viljaa ja samaan aikaan rahdataan ulkomailta valtaosa kotieläintiloilla käytettävästä rypsirouheesta.
    Tilaajalle
    Herneen viljely on ilahduttavasti lisääntynyt viime vuosina. Se on kohentanut valkuaisomavaraisuutta.
    Herneen viljely on ilahduttavasti lisääntynyt viime vuosina. Se on kohentanut valkuaisomavaraisuutta. Kuva: Johannes tervo, Jarkko Sirkiä, Hanna Koikkalainen, kuvankäsittely: Aatu Jaakkola
    Maatalous|Maatalous
    19.8.202416:45
    Kolumni
    Tuure Kiviranta

    Viljelijän tärkein työkalu on taskulaskin. Tai nykyään ehkä älypuhelin, koska siitä löytyy laskin sekä nettiyhteys ja voipa sillä jopa soittaa tärkeille yhteistyökumppaneille.

    Nyt kun sadonkorjuu on menneillään, on keskityttävä oleelliseen ja huolehdittava sato talteen. Mutta sen jälkeen on syytä ottaa laskin käteen ja miettiä, miten ensi vuodesta tulisi kuluvaa vuotta parempi.

    Maatalouden kannattavuuteen vaikuttavat osaltaan politiikka ja ruokamarkkinoiden muut toimijat. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että selkeästi eniten maatalouden kannattavuuteen voivat vaikuttaa viljelijät itse omilla tuotantopäätöksillään.

    Jos viljelypäätökset eivät perustu ennakolta tehtyihin kannattavuuslaskelmiin, niin ei ole varsinaisesti ihme, jos viljely ei kannata.

    Vuodesta toiseen viljanviljelyn kannattavuus on ollut heikko. Liian moni tekee kylvöpäätökset enemmän perinteitään noudattaen kuin markkinatilannetta katsoen.

    Tähän viljelijät voivat tehdä ensi keväänä muutoksen, jos haluavat. Muutos on täysin viljelijöistä itsestä kiinni, ei poliitikoista tai kaupasta.

    Yksi keino parantaa Suomen huoltovarmuutta olisi lisätä viljelykierroissa viherlannoitusnurmien määrää.

    Useissa tutkimuksissa on todettu, että Suomen vuosittaisessa lähes miljoonan hehtaarin vilja-alassa on ainakin 100 000 hehtaaria liikaa. Samaan aikaan Suomeen rahdataan ulkomailta valtaosa kotieläintiloilla käytettävästä rypsirouheesta.

    Siirtämällä 100 000 hehtaaria viljoilta öljykasveille Suomen huoltovarmuus ja omavaraisuus paranisivat.

    Toinen Suomen huoltovarmuutta parantava keino olisi lisätä viljelykierroissa viherlannoitusnurmien määrää. Se vähentäisi riippuvuutta ulkomailta tuotavista typpilannoitteiden raaka-aineista.

    Taskulaskimen käyttötarvetta öljykasvien ja viherlannoitusnurmien lisääminen ei poistaisi tulevaisuudessakaan. Markkina, eli tuottajahinnat, tulisivat muuttumaan, jos viljojen krooninen ylituotanto loppuisi ja öljykasvien viljelyssä nähtäisiin pomppu.

    Silloin jälleen ennakkoon tehtävät kannattavuuslaskelmat antaisivat suuntaa, mitä kannattaisi seuraavana kesänä viljellä. Taskulaskin on yrittäjän tärkein kone jatkossakin.

    Lisää aiheesta
    • Kevätviljojen taloudellinen tulos oli vuodet 2014–2021 yhtäjaksoisesti tappiollinen. Viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla.

      Kasvintuotanto | Viljantuotanto ei lyö leiville keskisatoja tuottamalla – näiden asioiden on oltava kunnossa, jos satoa halutaan tonni tai kaksi lisää

      Tilaajalle
    • Arviot kotimaan viljasadosta ovat vielä epävarmoja, mutta sadon odotetaan olevan melko normaali ja ylittävän siten kotimaisen kulutuksen. Maailmalle on ennustettu ennätyssatoa, mutta myös kulutus nousee uuteen ennätykseen.

      Maatalous | Itämeri-vähennys painaa taas tulevana talvena kotimaan viljan hintoja

      Tilaajalle
    • Nordic Soyan valtavan laitoksen tuotantokapasiteetista on edelleen käytössä vain puolet. Tehdas sijaitsee viiden kilometrin päässä Uudenkaupungin satamasta.

      Kasvintuotanto | Uusi ostaja piristää öljykasvialaa: ”Toivomme, että viljelijät ottavat tämän positiivisen haasteen vastaan”

      Tilaajalle
    • Herne sitoo typpeä suoraan ilmasta ja parantaa maan rakennetta. Lisäksi sen pitäminen viljelykierrossa pienentää viljojen tautipainetta.

      Kasvintuotanto | Herne jatkaa hittipalkokasvina: Kotimaiselle herneelle on kysyntää sekä valkuaisena että pakasteena

      Tilaajalle
    • Viherlannoitusnurmet voivat sitoa huomattavasti typpeä ja siten vähentää väkilannoitteiden tarvetta.

      Maatalous | Ostotypen käytön voi puolittaa viljelykiertoa kehittämällä – virnat voivat sitoa jopa 400 kiloa typpeä hehtaarille

      Tilaajalle
    • Keskimääräisellä suomalaisella hehtaarisadolla viljantuotantoa joutuu harjoittamaan tappiolla. Hehtaarisatoa nostamalla ja hajauttamalla riskiä ottamalla kiertoon myös muita viljelykasveja ja ympäristötoimia voi tilan saada kannattamaan huomattavasti nykyistä paremmin.

      Kasvintuotanto | Viljan tuottaminen tappiolla jatkuu vuodesta toiseen – tästä syystä se on ongelma kaikille viljelijöille

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Edellisen kerran MaatalousKonemessut järjestettiin vuonna 2024.

    Koneviesti | MaatalousKonemessut 2026 tulevat taas Helsinkiin ‒ tavoitteena on vahvistaa viljelijöiden profiilia ja yhteishenkeä

  • Koneviesti | Liian suuri akselikuorma tiivistää peltoa ‒ työkoneyhdistelmän oikea tasapaino säästää sekä maata että konetta

    Tilaajalle
  •  John Deere nousi elokuun rekisteröintilistalla ykköseksi ohi Valtran.

    Koneviesti | Elokuu oli lähes kaikille traktorimerkeille tukala – John Deere nousi rekisteröinneissä kärkeen