Itämeri-vähennys painaa taas tulevana talvena kotimaan viljan hintoja

Viime keskitalven harvinainen tilanne, jossa muun muassa kotimaan vehnän hinnat ylittivät selkeästi Euronext-viljapörssin hinnat, ei todennäköisesti toistu lähitulevaisuudessa.

Arviot kotimaan viljasadosta ovat vielä epävarmoja, mutta todennäköisesti sato on tänä vuonna melko normaali ja ylittää siten kotimaisen kulutuksen.

Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) kesäkuisen tasearvion mukaan viljaa oli heinäkuussa kotimaan varastoissa yhteensä 947 miljoonaa kiloa. Jos syksyn sato ylittää kolme miljardia kiloa, on kauden tarjonta yhteensä yli neljä miljardia kiloa.

Kotimainen kysyntä on vuodessa alle 2,7 miljardia kiloa.

Kysynnän ylittävä sato on yleensä tarkoittanut sitä, että tuottajahinnat jäävät Suomessa kymmeniä euroja alle eurooppalaisten hintojen. Kyseessä on niin sanottu Itämeri-vähennys.

Se johtuu kuljetuskustannuksista, joita viljan viennistä syntyy. Suuri viljan vientitarve määrittää kotimaan hintatasoa ja yleensä siis laskee sitä.

Toisaalta kauran vienti on ollut kannattavaa ja ajoittain tukenut sen tuottajahintaakin. Muiden viljojen vienti ei juurikaan kannata.

Jos kotimaan sato ylittää kulutuksen eikä sen laadussa ole ongelmia, hintanousua voidaan odottaa Suomeen lähinnä vain Euroopan ja maailmanmarkkinoiden kautta.

Silloinkin kotimaan hinnat pysynevät muita maita matalampina, sillä vienti maksaa, vaikka maailmalla olisi kysyntää.

Koko maailman viljasadon ennustetaan olevan kaudella 2024/2025 edellistä kautta hieman suurempi eli satoennätys menisi uusiksi. Myös kulutus nousee uuteen ennätykseen.

Yhdysvaltojen maatalousministeriö (Usda) julkaisee seuraavan ennusteensa maailman viljasadosta 12. elokuuta. Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisee kotimaan satoarvionsa 16. elokuuta.

Keski-Euroopassa sateet ovat kiusanneet satonäkymiä, ja muun muassa maissin ja rapsin satoennusteet ovat viiden vuoden keskiarvoja heikommat. Ohran ja vehnän satonäkymät ovat kuitenkin melko keskimääräiset.

Hinnat niin Euronext-viljapörssissä kuin kotimaisissa ostotarjouksissa ovat nyt pääpiirteissään samaa luokkaa kuin kesällä 2021 eli aikana ennen jyrkkiä kustannus- ja hintanousuja.

Lopullisten satomäärien lisäksi yksi mahdollinen tekijä, joka voi vaikuttaa viljamarkkinoihin tulevana talvena, on kauppapolitiikka. Ajautuuko Kiina Yhdysvaltojen kanssa entistä pahempaan nokitteluun tai kärjistyvätkö Kiinan ja EU:n suhteet?

Viime talvena kotimaan viljamarkkina oli eriytynyt Euroopan ja maailman markkinoista, kun vuosi sitten sato jäi hankalan kasvukauden takia normaalia pienemmäksi.

Maatalouden ja yritystoiminnan asiantuntija Timo Jaakkola arvioi helmikuussa Vyrin viljelijäseminaarissa normaalia pienemmän satomäärän tuoneen kotimaan viljan hintoihin noin 50 euroa tonnilta lisähintaa.

Jaakkola arvioi helmikuussa, että kolmannes viljatilojen pelloista voisi hyvin olla muilla kasveilla kuin viljalla. Tällöin kotimaan viljamarkkinoilla kysyntä ja tarjonta olisivat nykyistä paremmassa tasapainossa. Palko- ja öljykasvien viljelyä olisi vara lisätä.

Kymmenien prosenttien muutos viljelyaloihin olisi radikaali, joten hetkessä sen ei voi odottaa tapahtuvan.

Toisaalta, jos katsoo viljanviljelyn kannattavuuslukuja, voisi odottaa nykyistä paljon reippaampia muutoksia viljelyaloihin.

Luken laskelmien mukaan viljanviljelyn kannattavuuskerroin on jäänyt 2000-luvulla useina vuosina lähelle nollaa. Aidosti kannattavaa toiminta on ollut vain poikkeusvuonna 2022.

Luvut kertovat siitä, että nykyisessä toimintatavassa on jotain pahasti pielessä. Kysynnän ja tarjonnan jatkuva epäsuhta on ainakin yksi merkittävä syy heikolle kannattavuudelle.

Huomionarvoista on, että heikkojen satojen vuosina 2018 ja 2021 kannattavuus on ollut keskimääräisiä satovuosia parempi. 2018 kokonaissato oli 2,69 miljardia kiloa ja 2021 se oli 2,57 miljardia kiloa.

Vuonna 2022 kannattavuus on ollut 2000-luvun parhain. Silloin sato oli normaali, 3,48 miljardia kiloa, mutta viljan hinnat ympäri maailman ennätyskorkeat.

Viime vuonna korkeat kustannukset söivät tuloksen heikoksi, vaikka sato oli tavallista niukempi, 2,91 miljardia kiloa, ja kotimaan hinnat ajoittain muita maita korkeammat.

Viljojen viljelyaloissa on kyllä ollut nähtävissä maltillista vähenemistä. Ohra-ala on tänä kesänä pienin sitten vuoden 1968. Lajikekehityksen myötä potentiaaliset hehtaarisadot ovat nyt kuitenkin aivan eri luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten.

Jos viljelyä ei haluta tuntuvasti vähentää, ja löytää sitä kautta markkinoiden tasapainoa, toinen vaihtoehto on etsiä jostain viljalle täysin uutta kysyntää.

MTK:n johtokunnan kolmas puheenjohtaja Arto Laine muistutti tuottajaorganisaatioiden mahdollisuuksista ja viljelijävetoisesta viennistä mielipidekirjoituksessaan (MT 26.7.).

Laineen mukaan viljelijälähtöinen viljan vienti olisi tehokas keino vaikuttaa kotimaan vilja­markkinaan.

Niin tuotannon vähentämiseen kuin viennin kasvattamiseen avaimet ovat siis viljelijöiden omissa käsissä. Kannattaa myös muistaa, että tuottajaorganisaatioissa viljelijöiden olisi laillista sopia keskenään tuotantomääristä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.