Viljan hinnat olisivat nyt 50 euroa matalammat, jos sato olisi ollut normaali – peltoa olisi järkevää siirtää reippaasti viljalta muiden kasvien viljelyyn

Kotimaan viljamarkkina on tällä hetkellä eriytynyt Euroopan ja maailman markkinoista, todettiin keskiviikkona Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljelijäseminaarissa useammassa esityksessä.

Siksi useampi asiantuntija myös suositteli tekemään hintakiinnityksiä osalle tulevan syksyn sadosta. Monet tällä hetkellä tarjolla olevat sopimushinnat ylittävät viljapörssien tulevan syksyn futuurit.

Jos kotimaassa korjataan tulevana syksynä normaali sato, on suunta hinnoissa todennäköisesti nykyisestä alas päin.

Kotimaassa viljojen hinnat olisivat nyt 50 euroa tonnilta matalammat, jos viime syksyn sato olisi ollut normaali, maatalouden ja yritystoiminnan asiantuntija Timo Jaakkola Lanterrasta arvioi.

Vaikka viime syksyn sato oli heikko, se riittää silti hyvin kotimaan kulutukseen ja varastoonkin jää viljaa.

”Ei tarvita mitään massiivista satoa vuonna 2024, että on taas ylitarjontaa”, Jaakkola sanoo.

Kun viljasta on Suomessa ylitarjontaa, ovat hinnat täällä Eurooppaa matalammat. Tänä talvena tarjontamäärä on ollut viime syksyn pienen sadon myötä terveellä pohjalla, ja siten hinnat ovat nyt pääosin Eurooppaa korkeammat.

Itämeri-vähennys on normaaliolosuhteissa fakta, totesi tuoteryhmäjohtaja Sam Tallberg Viljelijän Berneriltä.

Se johtuu pitkälti kuljetuksen aiheuttamista kuluista viljan viennissä.

Normaalivuoden viljasato on Suomessa noin 3,5 miljardia kiloa. Kotimaassa siitä kuluu noin 2,6 miljardia kiloa. Eli vientitarve on tavallisena vuotena suuri ja se määrittää hintatasoa.

Viime syksyn sato oli noin 2,9 miljardia kiloa ja vientiin on mennyt käytännössä vain kauraa, jolle on ollut hyvä kysyntä.

Kauran vientiä ja hintaa on tänä talvena pitänyt Suomessa hyvänä Ruotsin epäonnistunut sato ja Saksan ja Espanjan huonot kaurasadot. Nyt kauran vienti näyttää jo rauhoittuvan.

Tallberg kehottaa tekemään viljelysopimuksia ajoissa senkin takia, että vientiä on siten helpompi järjestellä ja sopia kansainvälisten ostajien kanssa.

Jaakkola muistuttaa, että kenelläkään ei ole velvollisuutta viljellä tappiolla viljaa. Hän kehottaa selvittämään omat tuotantokustannukset ja tekemään sopimuksia, jos kiinnityshinta täyttää kustannukset.

Jos kiinnityshinnat eivät täytä kustannuksia, ei viljaa kannata kylvää, Jaakkola toteaa.

Hän pohti, että kolmannes viljatilojen pelloista voisi hyvin olla muilla kasveilla kuin viljalla. Tällöin kotimaan kysyntä ja tarjonta olisivat tasapainoisemmat.

Palko- ja öljykasvien viljelyä olisi vara lisätä.

Seminaarissa todettiin, että öljykasvien hinnassa ei tällä hetkellä näy se, että kyseessä on alituotantokasvi. Hinta ei ole kotimaassa merkittävästi pörssihintaa korkeampi.

Viljamarkkinoiden todettiin seminaarissa toimivan niin kuin niiden kuuluu. Kysynnän ja tarjonnan suhde määrittää hinnat.

Tallberg totesi kuitenkin markkinoiden toiminnan olevan raadollista. Viime aikoina uutiset sodasta Ukrainassa tai Lähi-idän levottomuuksista eivät ole juuri hintoja heilauttaneet.

Viljan saatavuus on kriiseistä huolimatta ollut tasaista. Ennusteiden mukaan maailman viljasato kaudella 2023/2024 on historian suurin.

Käänteitä markkinoille voi tulla, jos sää aiheuttaa satotappioita merkittävillä alueilla. Myös tilanteiden kärjistyminen Ukrainassa ja Venäjällä tai Lähi-idässä tai Kiinan ja Taiwanin välillä voivat vaikuttaa.