Herneestä on luvassa runsas sato, jos korjuu onnistuu nappiin. Kuva: Saara Lavi
Viljojen sadonkorjuu alkamassa tautien ja sateiden puristuksessa – sadosta odotetaan silti kohtuullista
Maakunnasta riippuen puinnit alkavat viikon, parin kuluessa – mikäli sää suosii elonkorjaajia. Lämmin ja kostea sää tietää hyviä aikoja homeille ja monille muille kasvitaudeille. Lisäksi on tähkäidäntää ja jälkiversontaa.Tilaajalle
Maatalousyrittäjä Kimmo Laamanen luotsaa 250 hehtaarin suuruista Peltolan viljatilaa Savonlinnan Kulennoisissa. Rehuvehnä on kasvanut tänä vuonna hyvin. Kuva: Saara LaviKevään kuivuudesta ja kesän paikallisista rankkasateista huolimatta viljasato vaikuttaa tavanomaiselta, kertovat Pro Agrian asiantuntijat puintikauden kynnyksellä eri puolilta Suomea.
”Sato-odotukset ovat paikoin jopa keskimääräistä paremmat, vaikka paikoin kuivuus leikkasi parhaat satotoiveet”, kiteyttää asiantuntija Eeva-Liisa Neuvonen Pro Agria Keski-Suomesta.
Puintikausi on alkanut nurmensiementen korjuulla muun muassa Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Enenevissä määrin puimureita on lupa odotella viljapelloille parin viikon kuluessa, mikäli säät suosivat elonkorjuuta.
Varsinais-Suomessa on korjattu jo jonkin verran ruista, syysvehnää ja syysruisvehnää, kertoo asiantuntija Jarmo Pirhonen Pro Agria Länsi-Suomesta.
Tänä vuonna erikoinen ilmiö on syysviljojen jälkiversonta, rukiin tilanne jopa paha, Pirhonen kertoo.
”Osa kasvustosta alkaa olla puintikunnossa, osa on vielä vihreää. Lisäksi on odotettavissa torajyviä, mikä on iso murhe.”
Myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson suunnalla syysviljojen ja syysöljykasvien puinnit ovat hiljalleen alkamassa, kertoo Pro Agria Etelä-Suomesta johtava kasvintuotannon asiantuntija Netta Leppäranta.
”Tasaisimpia ja jo valmistuneita syysviljoja on hieman aloiteltu”, sanoo Kanta-Hämeen tilanteesta palvelupäällikkö Vesa Koivula Pro Agria Etelä-Suomesta .
Myös Uudellamaalla on puitu ruista ja syysvehnää.
”Syysvehnän puintikosteus on ollut alle 20 prosenttia”, kertoo asiantuntija Marko Sairasalo Pro Agria Etelä-Suomesta.
Etelä-Pohjanmaalla öljykasvit ovat arvoitus, kuvailee toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari Pro Agria Etelä-Pohjanmasta.
Hänen mukaansa on poikkeuksellista, että kasvustot näyttävät hienoilta lähes joka pelolla, eikä tyypillistä vaihtelua ole. Syyksi Toppari arvioi, ettei tautipaine tänä vuonna ole ollut niin kova kuin monta kertaa aikaisemmin.
Kuivuus ja heinäkuun kuumuus on paikoin pakkotuleennuttanut viljaa. Ilmiötä on havaittavissa muun muassa hämäläisillä kaurapelloilla
Aurinkoa kaivataan, sillä kosteus viipyilee erityisesti rehevissä kasvustoissa.” Vesa Koivula
Sateet ovat tänä kesänä olleet hyvin paikallisia, joten kasvustojen kesken on suuria vaihteluita jopa samalla lohkolla.
”Jossain on saatu vettä 40 millimetriä tunnissa ja muutama sata metriä kauempana vettä ei ole tullut yhtään”, Leppäranta kertoo esimerkin.
Lämmin ja kostea sää lisää viljojen tautiriskiä. Homeita, laikkutauteja sekä ruostetta on jo havaittu monin paikoin tautiruiskutuksista huolimatta.
”Tautien suhteen tilanne on paikoin jopa erittäin huono”, kertoo kuulumisia Varsinais-Suomen suunnalta asiantuntija Jarmo Pirhonen Pro Agria Länsi-Suomesta.
”Aurinkoa kaivataan, sillä kosteus viipyilee erityisesti rehevissä kasvustoissa”, Koivula kertoo.
”Punahome vaivaa erityisesti kauraa varsinkin, jos on käytetty peittaamatonta siementä. Tänä vuonna tautiaineet ovat antaneet vastetta. Kauran ruiskutus ryöyhylle olisi ollut hyvä.”
Toinen säilörehusato on pääosin korjattu. Sen määrässä on suuria alueellisia vaihteluita, sillä kesän sateet ovat olleet hyvin paikallisia.
Kolmannellekin sadolle on edellytykset, sillä nurmet lähtivät jälleen hyvin kasvuun sateiden ja lämmön ansioista, kertoo Toppari Etelä-Pohjanmaan tilanteesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
