Lakoontunutta ohraa Sastamalan Vammalassa. Kuva: Rami Marjamäki
Poikkeuksellinen kasvukausi, tuumii viljelijä Sastamalasta – ”Ei ruisvehnää ole ennen puitu heinäkuussa”
Satonäkymät ovat kohtalaisen hyviä Sastamalassa. Lakoa on vähän ja sekin karjanlantaa saaneilla lohkoilla, kun lämmin ja kostea sää on vapauttanut tehokkaasti lannan ravinteita kasvien käyttöön.TilaajalleSastamala
Sateista huolimatta vehnäkasvusto on terhakkaasti pystyssä, esittelee Taisto Junttila. Kuva: Rami MarjamäkiSäät ovat heitelleet laidasta laitaan, mihin nähden viljojen satonäkymät ovat kohtalaisen hyviä, miettivät sastamalalaiset siemenviljelijät Taisto ja Teemu Junttila.
Junttiloiden mukana kasvukausi on ollut taas kerran poikkeuksellinen. Talvea riitti pitkälle huhtikuuta ja toukokuu oli kuiva ja osin helteinen. Kuivuus rokotti etenkin syysvehnää, joka ei juuri pensonut. Se näkyy nyt pelloilla. Harvaksi jääneen kasvuston takia rikoille on ollut tilaa kasvaa.
Toukokuun lopulla tilanne kääntyi ja kesäkuussa Sastamalassa satoi 135 milliä, yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen verrattuna.
Toukokuussa kylvetyt kevätviljat itivät savisissa kohdissa touko-kesäkuun taitteessa. Kasvustot ovat paikoin kirjavia ja samalla lohkolla voi olla kahdenlaista viljaa, Taisto Junttila miettii.
”Poutaa odotellaan, jotta sato saadaan kunnollisena talteen.” Juha Junnila
Uusi sadekausi alkoi pari viikkoa sitten ja mittareihin on kertynyt heinäkuun lopulla satakunta milliä.
Oikukas sää on haitannut syysvehnien ohella aikaisia viljoja, jotka pensoivat heikosti. Jonkin verran kasvustoja on laossa ja etenkin karjanlantaa saaneilla lohkoilla kasvustoja on nurin, mutta tilanne voisi olla pahempikin.
”Lämmin ja kostea sää on vapauttanut tehokkaasti lannan ravinteita kasvien käyttöön”, Junttila toteaa.
”Lakoa on jopa yllättävän vähän siihen nähden, että vettä on saatu lähes päivittäin. Eniten sateet ovat lakoonnuttaneet ohraa, mutta myös kauraa on nurin. Kuurosateiden takia vettä tulee hetkessä paljon”, toteaa viljelijä Juha Junnila Sastamalasta.
Kesä on ollut yksi lämpimimmistä, ja tehoisaa lämpösummaa on kertynyt Vammalan seudulla valtavasti, yli tuhat astetta vapun jälkeen, kun kahtena edellisenä vuonna samaan päästiin vasta elokuun puolivälissä.
”Ei ruisvehnää ole ennen puitu heinäkuussa”, Junttila kertoo.
Hän arvelee, että puintisesonki alkaa elokuun puolivälissä ja kevätviljoja päästään korjaamaan Vammalan ympäristössä runsaan kahden viikon päästä.
”Poutaa odotellaan, jotta sato saadaan kunnollisena talteen.”
”Lämmin ja kostea sää on suosinut kasvitauteja ja tautipaine on tavallista isompi. Toksiiniriskit ovat isoja”, Junnila miettii.
Taisto Junttila kertoo, että vaihtelevien säiden takia on lannoitusta ja tautien torjuntaa ollut pakko jaksottaa, kun ei ole tietoa, mihin suuntaan säätyyppi muuttuu. Kuva: Rami MarjamäkiKasvinsuojeluruisku on ollut ahkerassa käytössä, Taisto Junttila kertoo. Vaihtelevien säiden takia on lannoitusta ja tautien torjuntaa ollut pakko jaksottaa, kun ei ole tietoa, mihin suuntaan säätyyppi muuttuu. Kasvunsääteitä on levitetty jopa kolmesti, kun ei ole uskallettu antaa kerralla koko annosta.
”Työ on tuottanut tulosta ja kasvustot ovat terveitä ja pystyssä. Todennäköisesti torjuntaruiskutuksilla saadaan tänä vuonna kelpo satovaste”, Junttila sanoo. Huippusatoja tuskin silti saadaan kuivan alkukauden takia, mutta keskimääräistä ehkä hieman parempaa satoa voidaan kaikesta huolimatta odottaa, hän arvioi.
Osa viljelijöistä on jättänyt kasvunsääteen ja tautitorjunnan väliin. Vaarana on, että on kevyttä ja jyvät pieniä, myös hehtopaino laskee.
- Osaston luetuimmat
