Moni vanhempi jättää lapsensa kastamatta ajatellen, että lapsi saa itse valita katsomuksensa – kaste tarjoaa enemmän mahdollisuuksia kuin haittaa

Sinut, hyvä lukija, on todennäköisesti kastettu. Päällesi on puettu valkoinen kastemekko, jossa on ollut joko vaaleanpunainen tai -sininen rusetti rinnassa sukupuolesi mukaan.

Suku on ollut koolla, ehkä jopa veisattu Ystävä sä lapsien -virsi ja tarjolla on ollut kermakakkua.

Uskallan tehdä tämän yleistyksen, sillä epäilen ikäsi olevan kolmenkympin paremmalla puolella tai vähintäänkin lähellä sitä. Ja sen ikäluokan ja sitä vanhemmat suomalaiset pääosin on kastettu.

Vielä 1990-luvulla kasteen sai noin 80 prosenttia syntyneistä lapsista.

Onko kasteestasi ollut sinulle haittaa? Onko se negatiivisella tavalla estänyt sinua muodostamasta omaa mielipidettä kristinuskoon tai kirkkoon? Onko se estänyt sinua toteuttamasta joitain haaveitasi?

Ei tietenkään. En usko, että yksikään suomalainen löytää varsinaisia haittapuolia kastetuksi tulemisesta. Silti hyvin monin jättää nykypäivänä lapsensa kastamatta. Kastettujen määrä taisi viime vuonna jäädä aika tarkalleen 50 prosenttiin.

Lapselle riittää nykyisin yksi kummi, joka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Kuvituskuva.  Kuva: Sanne Katainen

Kun aikanaan opiskelin papiksi muistan opettajien puhuneen tutkimuksesta, jonka mukaan Suomen viimeinen lapsi kastetaan vuonna 2052 mikäli tilastojen laskukäyrä jatkaa nähtyä mallia.

Käyrä onneksi on hiukan hidastunut tuolta reilun kymmenen vuoden takaa, mutta kastettujen määrä vähenee silti vuosi vuodelta.

Pölyyntyykö sinun sukusi kastemalja kaapissa? Kastemekko kellastuu ja hukkuu varastojen perukoille? Miksi?

Sillä kuten sanottu, kaste ei tuo mukanaan yhtään haittapuolta. Se ei estä ihmistä luomasta omanlaista suhdetta Jumalaan tai kirkkoon. Kaste ei estä eroamasta kirkosta, mikäli se ei aikuisena tunnukaan omalta paikalta. Kaste ei poissulje mitään vaihtoehtoja elämästä.

Kaste ainoastaan tuo turvaa elämään, mikäli sen tahtoo ottaa vastaan.

Kasteen myötä saa kummit, turvalliset kannustavat aikuiset tukemaan lapsen kasvua, olemaan ystävänä. Kasteen myötä pääsee rippikouluun, saa uusia ystäviä, pääsee miettimään elämän ydinkysymyksiä, tutkimaan omia ajatuksia, miettimään arvojaan aivan koulutettujen ammattilaisten kanssa.

Kaste mahdollistaa häät jossain upeassa, historiallisesti merkittävässä kirkossa, mikäli vastaan sattuu tulemaan joku tyyppi, jonka kanssa tahtoo olla lopun elämäänsä yhdessä.

Kaste tuo ympärillesi yhteisön, josta löytyy kuuntelevia korvia, auttavia käsiä, terapeutteja, perhevalmentajia, diakoneja, ruoka-apua, velkaneuvontaa, vaikka mitä. Alan ammattilaisia, jotka auttavat ilmaiseksi, jos kohtaat haasteita.

Ja kaikkein tärkeimpänä, näin papin näkökulmasta: kaste tuo turvan niin lapselle kuin vanhemmille, sillä kasteen myötä lapsesta pitää huolen myös taivaalliset voimat.

Ja näissäkin kaikissa hetkissä valinta ja hallinta säilyy sinulla vaikka oletkin kastettu: voit mennä maistraatissa naimisiin, voit kääntyä kunnan sosiaaliavun puoleen jos se tuntuu tutummalta, voit jättää rippikoulunkin väliin.

Kaste ei estä sinua valitsemasta itse elämäsi suuntaa.

Olisiko kasteiden laskeva käyrä vielä käännettävissä vai sammuvatko kirkoista valot viimeisen kasteen myötä muutaman vuosikymmenen päästä?