Lukijalta: Metsätiet ovat kriittistä infrastruktuuria – Metka-rahoitus ei saa olla pullonkaula

Toimiva metsätieverkko on puuhuollon, huoltovarmuuden ja metsätalouden kannattavuuden perusta.

Maanomistajia on kannustettu vuosia metsäteiden perusparannushankkeisiin korjausvelan taittamiseksi. Viime vuonna ponnisteluissa myös onnistuttiin. Perusparannushankkeita suunniteltiin ennätysmäärä, mutta läheskään kaikkia hankkeita ei pystytä toteuttamaan metsätalouden tukijärjestelmän (Metka) myöntövaltuuden riittämättömyyden takia.

Metka-tukijärjestelmä tuli voimaan vuoden 2024 alusta sisältäen tukielementit metsäteiden perusparannukseen ja uusien metsäteiden rakentamiseen. Uusien metsäteiden tuki lopetettiin jo viime vuonna osana valtiontalouden säästötoimia, mutta perusparannusten osalta tuki säilytettiin – tukitasoa tosin laskettiin vuoden vaiheessa.

Onneksi perusparannukset ymmärrettiin säilyttää järjestelmässä, koska tarve metsätieverkoston perusparannuksille on suurempi kuin koskaan. Metsätieverkosto vanhenee ja korjausvelka valitettavasti kasvaa. Nykytilanteeseen tarvitaan suunnanmuutos. Ensimmäinen askel olisi Metka-tuen myöntövaltuuden lisääminen.

Metsäteiden kunnostushankkeita siirtyi viime vuodelta 19 miljoonan eurolla kuluvalle vuodelle päätettäväksi. Koska myöntövaltuutta on käytettävissä tie-, suo- ja terveyslannoitushankkeille vain 20 miljoonan euron edestä, metsäkeskus joutuu hylkäämään viime vuonna saapuneita tiehankkeita noin 8 miljoonan euron edestä, ellei myöntövaltuutta lisätä.

Nykyinen tilanne koettelee Metka-tuen uskottavuutta tiehankkeiden osalta. Hankkeiden kaatuminen ja epävarmuus tulevasta vie alalta myös osaajat ja tekijät.

Jotta Metka-tuen asema säilyisi metsätieverkoston edistäjänä, hallituksen tulisi lisätä tukijärjestelmän myöntövaltuutta lisätalousarvion kautta kuluvalle vuodelle. Toimenpide kertoisi siitä, että valtio tunnistaisi metsätieverkoston hyödyt ja haluaa vaikuttaa verkoston korjausvelan kääntämiseen. Olemassa olevasta infrastruktuurista on tärkeä huolehtia.

Ilman metsäteitä, metsä- ja sahateollisuuden vientitulot sekä metsänomistajien kantorahatulot jäisivät tulematta ja energiateollisuuden puupolttoaineiden avulla tekemä lämpö ja sähkö tuottamatta. Metsätiet palvelevat myös suomalaisia metsien virkistyskäytön ja esimerkiksi metsäpalojen ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

Perusparannusten yhteydessä tarkastetaan myös rummut ja vedenhallinta. Jos ojarumpu estää vaelluskalojen liikkumisen, se korjataan hankkeen yhteydessä. On siten perusteltua, että valtio kannustaa yksityisiä maanomistajia pitämään huolta yhteiskunnalle tärkeästä infrastruktuurista.

Marko Mäki-Hakola

metsäjohtaja, MTK

Sami Oksa

metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry

Kari Palojärvi

toiminnanjohtaja, SKAL Metsä ry

Matti Mäkelä

varatoimitusjohtaja, Koneyrittäjät ry

Anders Portin

metsäasiamies, SLC