Salmilammin metsätien peruskorjausta Virtain Kurjenkylässä. Arkistokuva. Kuva: Johannes Tervo
Valtion avokätinen tuki alenee ensi vuonna – muutos ruuhkautti metsätiehankkeet
Metsätien perusparannustuen määrä supistuu ensi vuonna 70 prosentista 50 prosenttiin.Tilaajalle
Metsäteiden perusparannuksiin on haettu tänä vuonna tukea huomattava määrä. Siihen on kannustanut korotettu metka-tuki. Arkistokuva. Kuva: Johannes TervoTänä vuonna on pantu vireille jo 190 metsätien perusparannushanketta, kun viime vuonna niitä tuli 118, Metsäkeskuksesta kerrotaan.
Rahoitushakemuksia vyöryy Metsäkeskukseen todennäköisesti runsain määrin loppuvuoden ajan, sillä vielä tänä vuonna metka-tuella voidaan kattaa peräti 70 prosenttia toteutuneista kustannuksista.
Kainuun metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Savonen kertoo, että heidän alueellaan jo toteutuksessa olevia hankkeita on hyväksytty 660 000 euron edestä.
”Ja toinen mokoma on tarkoitus jättää vielä sisään joulukuun loppuun mennessä.”
Savosen mukaan tiekunnat heräsivät, kun selvisi, että saatavilla olisi isot tukirahat.
Vanhassa kemerassa metsätien perusparannuksen tuki oli eteläisessä ja keskisessä Suomessa 50 prosenttia ja pohjoisessa 60 prosenttia kokonaiskustannuksista.
Ensi vuonna metka-tuen osuus metsäteiden perusparannuksissa on 50 prosenttia.
Metka eli metsätalouden kannustejärjestelmä korvasi kemeran eli kestävän metsätalouden rahoituslain vuonna 2024.
”Se kertautuu täällä kentällä, ihan kaivurikuskeista ja murskeyrittäjistä lähtien aina sinne metsäkeskuksen työntekijöihin saakka.”
Tukitason laskun vuoksi odotettavissa on, että jatkossa teiden kunnostuksien saralla on taas hiljaisempaa.
Poukkoileva tukipolitiikka aiheuttaa hankaluuksia alan yrittäjille.
Savosen mukaan tukitason muutos 20 prosenttiyksiköllä suuntaan tai toiseen on turhan iso.
”Se kertautuu täällä kentällä, ihan kaivurikuskeista ja murskeyrittäjistä lähtien aina sinne metsäkeskuksen työntekijöihin saakka.”
Hänen mukaansa olisi parempi, että tukitasot pysyisivät mahdollisimman vakaina.
Metsäkeskuksen pohjoisen alueen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen vahvistaa, että tiekunnat ovat aktivoituneet tukitason nousun myötä.
Toisaalta vireille on tullut paljon myös sellaisia hankkeita, joihin on ensin kaavailtu ely-keskuksen rahoitusta.
”Nyt kun elyllä loppuivat määrärahat aikaisemmin, niin elyn rahoituksella suunniteltuja tehtäviä on kääntynyt tänne metkaan.”
Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen tutkii tien kuntoa. Arkistokuva Rovaniemeltä. Kuva: Kari LindholmPirkosen mukaan Metsäkeskuksella on tälle vuodelle myöntämisvaltuutta uusille rahoituspäätöksille noin 9 miljoonan euron edestä.
”Tarvetta olisi 12–13 miljoonalle eurolle.”
Tämän vuoden myöntämisvaltuudet on käytetty, mutta tänä vuonna tulleita hankkeita siirtyy ensi vuodelle hyväksymiskäsittelyyn 3–5 miljoonaan euron edestä, hän arvioi.
”Tarvetta olisi 12–13 miljoonalle eurolle.”
Tiedossa on, että toimijoilla on työpöydällä paljon hankkeita nyt, kun tukitaso laskee ensi vuonna.
Jos hankkeen jättää vireille vielä tämän vuoden puolella, se ratkaistaan tämän vuoden ehdoilla eli siihen on mahdollista saada 70 prosentin tuki, vaikka päätös tehdään ensi vuoden puolella, Pirkonen lupaa.
Metsäteillä on valtava korjausvelka, Jussi Pirkonen toteaa. Kuva: Kari LindholmMetsäteiden perusparannuksia rahoitetaan metkassa samasta puuntuotannon rahoitusmomentista, josta rahoitetaan esimerkiksi nuoren metsän hoitoa ja terveyslannoitustakin. Sen ansiosta rahoja pystytään siirtämään eri työlajien välillä.
”Taustalla on vuosittain hyväksytty työlajiohjelma, joka pohjautuu aikaisempien vuosien käyttöön ja maakunnittaiseen tarpeeseen”, Pirkonen selittää.
MTK:n metsäjohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan on tärkeää, että tiehankkeisiin varataan riittävä tukipotti ensi vuoden lisätalousarviossa.
Hänen mukaansa metkassa on ”krooninen rahapula”, sillä rahat ovat viime vuosina loppuneet kesken.
”Rahoituskehys on sovitettu aikaisempien vuosien kysyntään ja nyt on käynyt niin, että käyttö on lisääntynyt.”
Pirkonen muistuttaa, että useina vuosina kemera-tukipotista on jäänyt melkein kymmenen miljoonaa euroa käyttämättä.
Aikaisempina vuosina kemera-varoja puuntuotantoon oli käytössä yli 50 miljoonaa euroa. Nyt pari vuotta puuntuotannon tuki on ollut noin 38 miljoonaa euroa.
”Rahoituskehys on sovitettu aikaisempien vuosien kysyntään ja nyt on käynyt niin, että käyttö on lisääntynyt.”
Metsätalouden tukijärjestelmän muutoksen vuoksi uuden lain mukaisia rahoitushakemuksia päästiin hyväksymään vasta viime vuoden elokuussa.
Pirkosen mukaan nyt meneillään oleva teiden kunnostusmäärä ei ole poikkeuksellisen suuri, kun katsotaan vaikka kymmenen vuoden ajanjaksoa.
”Kunnostuksissa on ollut laskeva trendi. Nyt suunta on oikea, sillä perusparannusvelka on suuri.”
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
