

Uudelle metsätalouden kannustejärjestelmälle eli Metkalle on esitetty ensi vuodelle 49,4 miljoonan euron rahoitusta. Se on selvästi alle Kemeran (kestävän metsätalouden rahoitus) tämänvuotisen tukirahoituksen. Yksi tekijä laskuun lienee Kemera-tukien viime vuosien vajaakäyttö.
Metkassa puuntuotannon momentilta rahoitettavien taimikon ja nuoren metsän hoidon, terveyslannoituksen, suometsänhoidon ja metsäteiden rahoitus on pudotettu 38,4 miljoonaan euroon. Luonnonhoidon momentilta rahoitettavat ympäristötuki, luonnonhoitohankkeet ja kulotus ovat saamassa 11 miljoonaa euroa.
”Hallituksen päätös lisätä rahoitusta metsäluonnonhoidon edistämismomentille on selkeä signaali siitä, että luonnon monimuotoisuutta halutaan turvata aikaisempaa paremmin”, arvioi maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Niina Riissanen.
Päätös puuntuotantoon suunnatun rahoituksen supistamisesta merkitsee Riissasen mukaan sitä, että taimikon ja nuoren metsän hoidon tukitasot laskevat siitä, mitä esitettiin vuosi sitten lausuntokierroksella olleessa asetusesityksessä.
Tarkkoja tukitasoja Riissanen ei voinut vielä kertoa, sillä tukiehtoja koskeva asetus oli tulossa valtioneuvoston käsiteltäväksi vasta marraskuun puolivälissä.
Koko tukijärjestelmää uudistettaessa ympäristökysymykset nousivat metsänhoidollisten tavoitteiden rinnalle.
”Ilmastoasiat ja monimuotoisuus ovat aikaisempaa enemmän esillä, ja kaikkiin näihin on jouduttu tukijärjestelmän ehdoissa ottamaan kantaa.”
Kaikkiin Metkan työlajien tukiehtoihin tulee muutoksia Kemera-tukiin verrattuna. Eniten pohdittavaa metsänomistajille ja töitä toteuttaville metsäalan toimijoille tulee suometsänhoidon tuesta.
Tukiehtojen mylläys heijastaa viime vuosien kiivasta keskustelua turvemaiden ojitusten ravinne- ja kiintoainespäästöistä sekä puuntuotannon vaikutuksista turvemaiden hiilivarastoihin.
Tukea ei enää saa kunnostusojitukseen vaan töiden suunnitteluun. Suunnittelun tuki on Riissasen mukaan tarkoitettu maanomistajan päätöksenteon avuksi.
Saatu tuki ei rajoita suometsissä tehtäviä metsänhoitotöitä, mutta suunnittelun tuen kautta pyritään ohjaamaan huomiota vesiensuojeluun ja soiden hiilensidontakyvyn ylläpitoon. Vesienhoitosuunnitelma on siksi tuen saannin ehto.
Riissanen toteaa ilmaston muuttumisen voivan tuoda uusia haasteita suometsien hoitoon.
”Kun ilmasto muuttuu, tuleeko soille niin kuivia kausia, että onkin pulaa vedestä? Ojien kunnostus voi olla tarpeen, jotta puusto saadaan kasvamaan. Toisaalta liian syvät ojat voivat johtaa kuivuusriskiin puustolle ja vauhdittaa turpeen hajoamista.”
Metsänomistajalle tukien haku helpottuu erityisesti taimikon ja nuoren metsän hoidon tuessa, jota haetaan jatkossa vasta sitten kun työ on tehty.
Tukiehtoja on yksinkertaistettu useissa työlajeissa. Esimerkiksi terveyslannoituksissa tukikelpoisuus on helpompi määrittää, kun kasvupaikkavaatimuksesta siirrytään puustomäärävaatimukseen.
Myös Metsäkeskuksen tukihallinto helpottuu, kun siirrytään prosenttiperusteisista tuista tukiin, joissa rahaa myönnetään euroa per hehtaari tai euroa per metri.
Metsäteiden osalta tukiehdot lähenevät ely-keskusten myöntämiä yksityistieavustuksia. Tukea myönnetään myös yhden maanomistajan tiehankkeelle.
Luonnonhoitohankkeissa metsänomistajat saavat mahdollisuuden teettää töitä itse.
”Aiemmin kaikki luonnonhoitohankkeet ovat olleet Metsäkeskuksen valmistelemia, ja Metsäkeskus on hankehaulla valinnut niille toteuttajan”, muistuttaa Riissanen.
Ympäristötuessa uutta on runsaslahopuustoisille kohteille myönnettävä enimmillään 20 prosentin suuruinen kannustinkorvaus.

Metka-tukien haku alkaa 1.3.2024. Jätettyjen hakemusten käsittely ja tukien maksaminen alkavat eri työlajeilla eri tahdissa sitä mukaa kuin Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmä on valmis käsittelemään hakemuksia.
Tukien haussa työt jakautuvat niihin, joissa metsänomistaja voi aloittaa työt heti, ja niihin, jotka voi aloittaa vasta sitten, kun niillä on Metsäkeskuksen hyväksymä toteutussuunnitelma.
Taimikon ja nuoren metsän hoidossa tukihakemus jätetään Metsäkeskukselle sen jälkeen, kun työ on valmistunut. Työt voi aloittaa heti Metka-järjestelmän astuttua voimaan vuoden 2024 alussa.
Terveyslannoitus, suometsän hoitosuunnitelman laadinta, suometsän vesiensuojelutoimenpiteet ja piennartiet, metsätieverkoston ylläpito, kulotus ja tuki metsäluonnon hoitoon vaativat Metsäkeskuksen hyväksymän tukihakemuksen ja toteutussuunnitelman. Nämä työt voi aloittaa vasta hyväksynnän jälkeen.
Terveyslannoitushakemusten käsittely alkaa maaliskuussa, ympäristötuen ja tiehankkeiden huhtikuun aikana ja luonnonhoito- ja kulotushankkeiden kesäkuussa. Kulotuksen tukipäätökset pyritään tekemään ennen kulotuskauden alkua, mikä saattaa tehdä tiukkaa, koska jo kesäkuu on kulotuskuukausi.
Suometsänhoidon tukien käsittely alkanee vasta kesällä.
Metka-hakemusten pitkä, asteittainen käsittely haastaa ensi vuonna hoitotöiden toteuttajia kuten metsänhoitoyhdistyksiä.
”Olennaista on kuitenkin se, että taimikon ja nuoren metsän hoito päästään aloittamaan heti lain tultua voimaan”, katsoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Muissa työlajeissa töiden markkinointi ja suunnittelu voidaan aloittaa, vaikka toteutus voidaan käynnistää vasta tukipäätöksen jälkeen. Mäki-Hakola arvelee, että viestintää tarvitaan vielä lisää.
Metsätalouden tuet pyrkivät ohjaamaan metsänhoitoa haluttuun suuntaan. Jo metsänhoidon valtakunnallisten tavoitteiden takia Niina Riissanen toivoo runsaasti hakemuksia kaikkiin Metkan tukilajeihin. Taimikoiden ja nuoren metsän hoidossa on paljon rästejä, ja moni metsätie on huonokuntoinen.
Marko Mäki-Hakola toivoo, että päättäjillä on valmiutta nostaa Metkan rahoitusta, jos hakemuksia tulee paljon ja töitä tehdään aktiivisesti.
Tukijärjestelmän muutos vaatii uuden opettelua palveluja tarjoavilta toimijoilta.
”Energiapuun korjuumäärissä voi tulla muutoksia, ja uskoisin, että myös suometsien hoidossa tapahtuu muutoksia”, Mäki-Hakola toteaa.
”Luonnonhoito ja kulotus tarjoavat metsätoimijoille uudenlaista työsarkaa, jota ei ehkä aikaisemmin ole ollut”, uskoo Riissanen.
Kemera-tukien haku päättyi syyskuun lopussa. Tänä viimeisenä Kemera-vuonna tukia haettiin sekä metsänhoidon töihin että luonnonhoitohankkeisiin selvästi aikaisempia vuosia enemmän.
Kuluvalle vuodelle varatusta 47,5 miljoonan euron puuntuotannon määrärahasta käytetään Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan 38–43 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 käyttämättä jäi 58,8 miljoonan euron määrärahasta 16,5 miljoonaa. Vuonna 2022 jäi 57,1 miljoonan euron määrärahasta käyttämättä 20,2 miljoonaa euroa.
”Julkisen metsänhoitotuen, sekä Kemeran että Metkan, käyttö on sidoksissa metsänomistajien saamaan asiakaspalveluun eli myös siihen, millaista satsausta tukien markkinointiin metsäalan toimijat pitävät kannattavana”, arvioi hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2023.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
