Maa- ja metsätalousministeri Essayah: ”Hallitus ei halua rajoittaa metsien käyttöä” ‒ ensi vuonna alkavaa Metka-tukea ohjataan taimikoiden hoitoon

Riittääkö Suomessa puu?

Puu riittää, kunhan huolehdimme hyvästä metsänhoidosta. Siten myös tuleville sukupolville jää riittävät metsävarannot.

Metsien kasvua varmistamme ensi vuonna alkavalla Metka-tukijärjestelmällä, jonka painopiste on taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Tukea ohjataan myös puiden kasvua parantavaan lannoitukseen.

Tämän hallituskauden aikana emme halua rajoittaa metsien käyttöä.

Millaisista metsäteollisuuden innovaatioista olet ollut erityisen ilahtunut?

Akkuteollisuuteen menevä ligniini on mielestäni merkittävä ja hieno innovaatio. Yhteiskunnassa keskustellaan paljon kaivosteollisuuden ympäristövaikutuksista. Puusta saatava ligniini ratkaisisi monia asioita.

Hienoja innovaatioita ovat myös puupohjaiset tekstiilit ja lääkeaineet sekä uudet tekniset rakennustuotteet. Innovaatioiden laajempi kaupallistaminen on valitettavasti jäänyt vähän piippuun. Toivoisin, että siinä päästäisin parempaan vauhtiin.

Miksi valtion kannattaa omistaa miljardin euron arvosta Stora Enson osakkeita? Pitäisikö 10 prosentin omistuksesta luopua kokonaan?

Istun valtion omistajaohjauksen ministerivaliokunnassa enkä valitettavasti pysty kommentoimaan tätä. Stora Enso kuuluu valtion sijoitusyhtiön Solidiumin salkkuun, ja Solidium toimii sijoituksissaan täysin markkinaehtoisesti. Stora Enso ei ole valtion sellaisten strategisten omistusten joukossa, jotka liittyvät huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan toimivuuden varmistamiseen.

Mikä on Suomen kannalta haastavinta Euroopan unionin metsiä koskevassa päätöksenteossa?

Vaikka metsäpolitiikan on päätetty kuuluvan kansalliseen päätöksentekoon, komissio pyrkii vaikuttamaan metsien käyttöön energia- ja ilmastopolitiikan kautta. Toinen haaste on se, että EU tarjoaa samoja ratkaisuja kaikille jäsenmaille, vaikka maat ovat täysin erilaisia metsiensä, ilmasto-olojensa ja historiansa osalta. Jäsenmaiden ominaispiirteet pitäisi ottaa paremmin huomioon.

Metsäkatoasetus on hyvä esimerkki tästä. Asetuksella on jalo päämäärä, jolla halutaan puuttua vaikkapa Amazonasin laittomiin hakkuisiin. Sama sääntely on sovitettu Euroopan unionin sisälle ottamatta huomioon, että unionissa on maita, joissa maapinta-alasta 75 prosenttia on metsää. Suomessa on vaikea rakentaa mitään ilman, että joku puukin pitää kaataa.

Miltä EU:n ennallistamisasetus näyttää Suomen näkökulmasta?

Tällä hetkellä ennallistamisasetuksesta ovat menossa Euroopan neuvoston, parlamentin ja komission väliset trilogineuvottelut. Pyrimme viemään neuvotteluihin Suomen kannalta keskeisiä viestejä ja pienentämään asetuksesta Suomelle aiheutuvaa kustannuspainetta.

Ennallistamisella haetaan biodiversiteettitavoitteita, jotka ovat sinällään hyviä. On kuitenkin herännyt huoli siitä, ovatko toimet samalla EU:n ilmastotavoitteiden vastaisia. Ei ole järkevää yrittää palata 1950-luvun metsämaisemaan, sillä Suomen metsien menestystarina lähti vasta liikkeelle silloin. Ennallistamista olisi viisasta katsoa olemassa olevien Natura 2000 -alueiden pohjalta. Ennallistamisasetus on ympäristöministeriön vastuulla, ja yhteistyö ympäristöministeriön kanssa sujuu hyvin.

Riittävätkö valtion rahat uuden Metka-tukijärjestelmän rahoitukseen?

Rahoitusta on hieman vähemmän kuin Kemera-järjestelmässä. Metka-järjestelmään on varattu ensi vuodelle 38,4 miljoonaa euroa, kun Kemera-rahoja oli tänä vuonna haettavissa 47,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen pieneneminen johtuu siitä, että Kemera-tuettuihin metsänhoitotöihin haettiin vähemmän rahaa kuin niihin oli varattu.

Toivon tosissani, että jatkossa hoitotöihin käytetään kaikki se raha, mitä valtio on niihin osoittanut. Metkan painotus on taimikoiden ja nuorten metsien hoidossa. Painotuksia voidaan kuitenkin muuttaa, kun nähdään, mikä tukimuoto lähtee vetämään ja mikä jää vähemmälle käytölle.

Metka on valtiolle hyvä sijoitus, sillä hyvin hoidetut nuoret metsät lisäävät valtion verotuloja tulevaisuudessa.

Entä metsien vapaaehtoiseen suojeluun suunnatut Metso- ja Helmi-rahat?

Eri suojeluohjelmien rahoitukseen on varattu ensi vuodelle kymmenen miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin tänä vuonna. Se on mielestäni merkittävä summa. Esimerkiksi Metso-ohjelman rahoitusta lisätään maa- ja metsätalousministeriön puolelta kolmella miljoonalla eurolla, samoin Helmi-ohjelman rahoitusta lisätään.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että metsäluonnon suojelua halutaan lisätä vapaa­ehtoisten suojeluohjelmien kautta. Suojelulla on myönteinen vaikutus myös Suomen metsien hiilensidontaan ja hiilinielutavoitteiden saavuttamiseen. Euroopan unionille voidaan näyttää, että suojeluohjelmamme ovat uskottavia ja että niihin on oikeasti satsattu.

Nouseeko metsävähennys nykyisestä 60 prosentista?

Puun myyntiin kannustava, metsänomistajien verotusta keventävä metsävähennys nousee vuoden 2025 alussa 60 prosentista 75 prosenttiin. Muutos pienentää valtion verotuloja 20 miljoonalla eurolla. Vähennyksen korottaminen todennäköisesti aktivoi puuta myyntiin, joten vaikutus valtiontalouteen ei välttämättä ole lopulta noin suuri.

Pitäisikö metsänomistajien päätös­valtaa alueellisen hirvieläinkannan säätelyssä vahvistaa?

Minulle ei ole kuulunut viestejä siitä, ettei metsänomistajilla olisi alueellisissa riistaneuvostoissa riittävästi päätösvaltaa. On erittäin tärkeää, että hirvieläinkannan säätelyssä kuullaan sidosryhmiä. Minusta asiassa on löydetty tällä hetkellä aika hyvä tasapaino. Kun nuorten metsien hoidosta ja taimikoista halutaan pitää hyvää huolta, meidän pitää totta kai pitää myös hirvikannat oikealla tasolla.

Miten Suomen energiahuolto­varmuutta voitaisiin kehittää? Oliko turvetuotannon alasajo ennenaikaista?

Suomen energiapaletti on pidettävä jatkossakin monipuolisena. Se on ollut jo aikaisemmin vahvuutemme. Tässä yhteydessä haluan alleviivata bioenergian merkitystä. Myös uuden EU-komission ohjelmaan pitää saada biotalous näkyvämmin mukaan.

Turvetta pidän ehdottoman tärkeänä osana energiasektorin huoltovarmuutta. Turpeen käytöllä varmistamme myös sen, että hyvälaatuista puuta ei mene polttoon vaan ohjautuu jalostukseen. Turve on strategisesti tärkeä raaka-aine myös kuivike- ja kasvuturpeena.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Viime viikonloppuna kävin kävelemässä metsässä Lapinlahdella. Koska asun maalla, täällä on aika vaikea kävellä kulkematta jossain vaiheessa metsässä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 9/2023.