Lukijalta: Itsehoitolääkkeiden myynti ruokakaupassa romuttaisi valtakunnallisen apteekkiverkoston – verottaisi palvelua erityisesti maaseudulla

Hallituksen suunnitelmilla laajentaa itsehoitolääkkeiden myyntiä kauppoihin ja kioskeihin voi olla kauaskantoisia ja vakavia seurauksia apteekeille ja apteekkien asiakkaille.

Muutos tuntuisi erityisesti maakunnissa ja haja-asutusalueilla. Moni paikkakunta saattaisi jäädä ilman apteekkipalveluita. Hallitusohjelmassa luvataan turvata maanlaajuinen apteekkiverkosto ja nyt tuota lupausta toden teolla mitataan.

Itsehoitolääkkeillä on luultua tärkeämpi rooli apteekkien taloudelle, sillä reseptilääkkeiden myynti on muuttunut käytännössä lähes kannattamattomaksi. Apteekkeihin on viime vuosina kohdistettu isoja leikkauksia ja seuraavia leikkauksia on jo tulossa vuosille 2025–2027. Osa apteekeista ei tule kestämään sitä, että leikkausten lisäksi ne menettävät vielä myyntiään kaupan keskusliikkeille.

Mikäli apteekki joutuu kannattamattomana sulkemaan ovensa, suurimpina kärsijöinä ovat he, jotka tarvitsevat lääkkeitä ja apteekkipalveluita eniten. Tyypillisimmin he ovat iäkkäitä, sairaita ja paljon lääkkeitä käyttäviä ihmisiä. He joutuisivat hakemaan reseptilääkkeensä entistä kauempaa.

Isoissa kaupungeissa ongelma ei ehkä korostuisi, mutta harvaan asutuilla alueilla lääkkeenhakumatkat voisivat kasvaa merkittävästi.

Hyvinvointialueiden rahoituspaineet ja suunnitelmat terveysasemien lakkauttamisesta lisäävät entisestään lähiapteekkien merkitystä. Moni ihmisten arkinen itsehoitoon liittyvä ongelma pystytään ratkaisemaan jo apteekissa, jolloin henkilön ei tarvitse lähteä lääkäriin. Tämä apteekkien työ säästää muun terveydenhuollon kuormitusta.

Jos ei ole apteekkeja, mistä käydä kysymässä lääkkeisiin ja itsehoitoon liittyvää neuvontaa, hakeutuvat ihmiset ongelmiensa kanssa hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoille. Terveystaloustieteen asiantuntijayritys Esior oy:n hiljattain toteuttamassa lääkärikyselyssä lääkärit arvioivat, että ilman apteekkien neuvontaa perusterveydenhuollon lääkärikäyntien määrä lisääntyisi noin 20 prosenttia.

Apteekeilla on mahdollisuus tukea hyvinvointialueita huomattavasti nykyistäkin enemmän. Parhaillaan monissa apteekeissa suunnitellaan tai harkitaan esimerkiksi rokotustoiminnan aloittamista.

Muualla maailmassa on hyviä kokemuksia huomattavasti laajemmastakin apteekkien ja muun terveydenhuollon yhteistyöstä. Esimerkiksi Britanniassa ja Norjassa apteekit ovat jo pitkään tarjonneet monia terveyspalveluita ja apteekkeja kehitetään yhä enemmän terveyspalveluita tarjoavien klinikoiden suuntaan.

Tämänkaltaiseen yhteistyöhön olisi mahdollisuuksia myös Suomessa, mikäli apteekkien toimintaedellytyksiä ei kutisteta olemattomiin.