Lukijalta: Hallituksen maahanmuuttopolitiikka vaarantaa maaseudun lukioiden tulevaisuuden

Noin 40 lukiota ja 20 lukiokoulutuksen järjestäjää luovutti 22.5. opetusministeri Anders Adlercreutzille adressin, joka koskee hallituksen aikomusta evätä valtionosuudet EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta lukiolaisilta. Adressin ensimmäinen allekirjoittaja on Rantasalmen kunta.

Suomessa näitä lukiolaisia on jo noin 600. Kaikki opiskelevat suomeksi tai ruotsiksi. Kyky ja halu opiskella Suomessa opiskelemista varten kokonaan uusi kieli on jo sellaisenaan laadun tae.

Pääosin Kaukoidästä tulleet nuoret eivät ylikansoittuneissa kotimaissaan välttämättä pääsisi haluamalleen opintielle. Perheillä onkin tapana lähettää lapsiaan opiskelemaan muihin maihin, nyt myös Suomeen. He ovat sijoittuneet etupäässä väestökatoalueen pieniin kuntiin, joissa on tyhjiä pulpetteja ja edullisia asuntoja. Heidän perheensä vastaavat opiskelu-, asumis- ja muista kuluista Suomessa.

Erään arvion mukaan yhteiskunnan panostus jokaiseen suomalaiseen syntymästä 16 vuoden ikään on noin 300 000 euroa, jolta jokainen kansainvälinen opiskelija on siis meidät säästänyt. Suomelle koituva ainoa kulu ovat samat valtionosuudet, jonka kantasuomalaisetkin saavat, koko lukioajalta pyöreästi 30 000 euroa. Nyt hallitus aikoo poistaa tämänkin.

Ajatus Suomeen sitoutumisesta ja maahan jäämisestä on kansainvälisillä lukiolaisilla vahva. He korjaavat maamme väestövajetta. He osaavat vietnamia, burmaa, kiinaa, farsia ja niin edelleen ja luovat uutta elinvoimaa kieliköyhälle Suomelle.

Heitä olisi syytä pikemminkin palkita kuin rangaista, tai edes kohdella tasavertaisina kantasuomalaisten kanssa.

Adressissa perätään selvityksen laatimista niistä laajoista aluepoliittisista seurauksista, jotka aiheutuisivat kansainvälisten lukiolaisten ”täysvastikkeellisesta” opiskelusta. Päällimmäisenä on huoli perusopetuksen tasosta pienissä kunnissa, joissa lukio ja yläkoulu toimivat yhdessä.

Hallitus suunnittelee heille kuitenkin korkeakoulujen tapaan lukukausimaksuja. Se tyrehdyttäisi hyvän hankkeen. Jo pelkkä kielen opiskelu on iso kynnys. Monessa muussakin maassa kansalliskielellä opiskelu on kokonaan ilmaista.

Hallitus ei maahanmuuttovastaisuudessaan kykene erottamaan lukioissa suomeksi tai ruotsiksi ja korkeakouluissa englanniksi opiskelevia toisistaan ja näkemään edellisten potentiaalia maan rakentamiseksi.

Jukka O. Mattila

puheenjohtaja

Suomen Lähilukioyhdistys ry