Maatalouden välikysymys on hankala paikka saamelaiskäräjälain käsittelyä viivyttäneelle keskustalle

Kristillisdemokraatit ilmoittivat tiistaina jättävänsä välikysymyksen maatalouden tilanteesta. Siihen kertoi yhtyvänsä keskiviikkona koko oppositio.

Sari Essayah perustelee välikysymystä sillä, ettei hallitus ei välitä suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta.

”Keskusta ei saanut läpi tavoitettaan 300 miljoonan euron tukipaketista, vaan tukea harkitaan vasta ensi vuonna lisätalousarvioesityksen yhteydessä.”

Maatiloille ei myöskään ole löytynyt tukea energiakriisissä, vaikka muille on Korkeat kustannukset eivät näy tuottajahinnoissa ja kolme maatilaa lopettaa toimintansa joka päivä, jatkuu KD:n lista.

"Maatalouden kriisi uhkaa jo suomalaista ruokaturvaa, mutta hallitus ei saa päätöksiä tehtyä vaan lykkää ne ensi vuoteen omaksi vaalibudjetikseen. Suomalaisille maatiloille se on kuitenkin kevätkylvöjen kannalta auttamatta liian myöhään.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaatii hallitusta vastuuseen ruokaturvan laiminlyönnistä.

Hän kertoo, että puolueelta tulee ensi viikolla uusi maaseutuohjelma, jossa kerrotaan toimet maatalouden pelastamiseksi.

Keskustalle välikysymys tulee hankalaan aikaan. Se on viivyttänyt hallituksessa saamelaiskärjälain käsittelyä ja vaati useita muutoksia hallituksen edelliseen välikysymysvastaukseen, joka annettiin vasta viime viikolla. Toiminta ei saa hallituskumppaneilta pisteitä.

Hallituksessa onkin kiintoisat ajat, kun maatalouden välikysymys jätetään ja hallituksen tulee vastataan siihen säädetyn 15 päivän aikana.

Mitä se vastaa maatalouden huoliin? Saako keskusta sovittua muiden puolueiden kanssa mieleisensä sanamuodot? Sellaiset, että se vakuuttaa omat rivit ja myös viljelijä-äänestäjät? Pitkittävätkö SDP, vasemmisto, vihreät ja RKP vastauksen laatimista? Kenties niin pitkälle, että saamelaiskäräjälaki nytkähtää eteenpäin?

Pelin paikka, tai lehmänkauppojen, jos joku sattuisi niin haluamaan.

Keskustalla on sisäinen kokoontuminen eli puoluevaltuusto runsaan viikon kuluttua Kuopiossa. Siellä on paikka tutkiskella asemaa hallituksessa ja 10,1 prosentin kannatustaan, kuunnella kenttää ja sorvata kenties välikysymysvastaustakin.

Välikysymys on opposition järein ase hallitusta vastaan. Silti hallitus on kaatunut itsenäisessä Suomessa välikysymykseen vain neljästi. Viimeksi näin kävi vuonna 1958, kun Suomen Pankin pääjohtajan Rainer von Fieandtin muodostama "asiantuntijahallitus" kaatui viljan hintaa ja maataloustuloa koskevaan välikysymykseen.