Surullista, että Haaviston seksuaalinen suuntautuminen nostettiin vaalikeskusteluun

Suomelle on valittu uusi presidentti, Alexander Stubb, joka aloittaa työnsä maaliskuun alussa. Toisen kierroksen vaali oli historiallisen tiukka: Pekka Haavisto hävisi pienemmällä erolla presidentin kansanäänestyksen historiassa.

Kaksivaiheisella presidentinvaalilla on sisäänrakennetut ominaispiirteensä. Ensimmäisellä kierroksella moni valitsee ehdokkaansa jo toista kierrosta silmällä pitäen. Toisaalta toisella kierroksella on valtava joukko äänestäjiä, joiden on vaihdettava ehdokasta. Kahden ehdokkaan toinen kierros jakaa äänestäjät väkisinkin kahteen leiriin.

Nämä kaikki korostavat valitun presidentin tarvetta koota kansaa yhteen valintansa jälkeen, sillä presidentin tehtävän onnistumisen kannalta kansan tuki on tärkeä. Erityisen tärkeä se on näinä aikoina, jolloin monin paikoin rakennetaan railoa maan sisällä eri ihmisryhmien ja eri alueiden välille.

Toisen kierroksen ehdokkaat Haavisto ja Stubb olivat sopineet jo etukäteen, että voittaja tulee tulosten selviämisen jälkeen vierailemaan hävinneen ehdokkaan vaalivalvojaisissa. Näin tapahtuikin. Stubb nähtiin Haaviston vaalivalvojaisissa kiittämässä hyvästä kampanjasta niin vastaehdokastaan kuin tämän tukijoukkoja.

Pekka Haavisto ja Alexander Stubb kohtasivat toisensa lukemattomissa vaalitenteissä. Kuva: Sanne Katainen

Vierailu oli hyvä alku tiellä koko kansan presidentiksi. Matka on kuitenkin vasta alussa. Yksi haaste on voittaa luottamus niiltä äänestäjiltä, jotka jättivät toisella kierrokselle kokonaan äänestämättä oman ehdokkaan pudottua. Tämä vaatii aktiivista kiertämistä ja ihmisten kohtaamista presidenttinä. Vierailut sorateiden Suomessa eivät saa loppua kampanjan päätyttyä.

Vaalikeskusteluissa nousi ilahduttavasti esille itäisen Suomen muuttunut tilanne kaakonkulmilta aina Itä-Lappiin saakka. Hiljentynyt raja on tarkoittanut matkailijoiden, ostosmatkaajien ja yritysyhteistyön hiipumista, mikä heijastuu alueen tulovirtoihin. Uudelta presidentiltä tarvitaan tämän muutoksen ymmärtämistä itärajan vahvan puolustuksen korostamisen ohella. Maan hallitukselta puolestaan tarvitaan tekoja, joilla vahvistetaan itäisen Suomen elinvoimaa.

Olemme saaneet alkuvuoden viettää demokratian juhlaviikkoja. Vapaa ja avoin demokratia on meille itsestäänselvyys, emmekä aina tahdo muistaa sen ainutlaatuisuutta. Erityistä iloa voimme kaikki tuntea myös siitä, että presidentinvaalit käytiin sivistyneesti ja lokakampanjoinnilta vältyttiin. Tämä antaa tulevalle presidentille hyvät eväät rakentaa laajaa luottamusta koko kansan parissa.

Surullista sen sijaan oli, kuinka Haaviston seksuaalinen suuntautuminen nostettiin vaalikeskusteluun ja monelle se oli esteenä äänestää häntä. Moni itse seksuaalivähemmistöön kuuluva koki keskustelun erityisen raskaana: enkö vieläkään kelpaa sellaisena kuin olen? Toivonkin uudelta presidentiltä vahvaa arvojohtajuutta yhdenvertaisemman Suomen edistämisessä.

Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.).