Ihmehermo vaikuttaa koko kehoon ‒ mutta onko sillä osansa myös uniapneassa?

Suurin osa lie kuullut sanan vagushermo jossain yhteydessä. Mutta harva varmaan oikeasti käsittää, miten valtava vaikutus sillä on koko kehon olotilaan, mielialaan ja jopa ruoansulatukseen.

Vagushermo on valtavan pitkä ja monihaarainen hermo. Se on tahdosta riippumattoman hermoston rauhoittavan osan eli parasympaattisen hermoston tärkein hermo.

Se lähtee aivoista ja kulkee lantioon saakka hermottaen matkalla sydämen, keuhkot ja käytännössä kaikki sisäelimet - suoliston mukaanlukien. Ei siis ihme, että monella stressistä kärsivällä on ongelmia vatsan, sykkeen ja mielialan kanssa.

Vagushermo kuljettaa aivoille viestejä kehosta. Se laskee sykettä ja verenpainetta, säätelee insuliinin eritystä ja glukoositasapainoa, vaikuttaa ruoansulatusentsyymien ja mielihyvähormonin eritykseen sekä immuunipuolustukseen.

Vagushermo kulkee pallean läpi. Pallean jännitystilat ovat yleisiä stressaantuneilla, sillä stressiin liittyy monesti pinnallinen hengitys eli pallea ei pääse toimimaan oikein. Tähän auttaa tietoinen syvähengitys: Hengitä nenän kautta syvään sisään neljään laskien, hengitä ulos kuuteen laskien. Vatsan tulisi kohota sisään hengittäessä.

Pidä uloshengityksen jälkeen pieni tauko, jolloin palleasi rentoutuu. Rauhallinen ja syvä hengitys kertoo vagushermolle, ettei ole hätää. Tämän viestin hermo vie aivoillekin.

Vagushermon toimiessa oikein pysyy mieliala tasaisempana, pienet vastoinkäymiset eivät hätkäytä ja keskittyminen onnistuu. Pystyy rentoutumaan ja uni on laadukkaampaa. Stressaantuneena napsahtaa paljon herkemmin, pikkuasioista kasvaa kokoaan isompia, heräilee aamuyöstä tai ei nukahda helposti.

Vagushermon stimulointi on helppoa. Moni keino on täysin ilmainen ja helposti arkeen solutettavissa. Ota rauhallisia syvähengitystuokioita päivän mittaan. Hymise, hyräile, laula. Syö itsellesi sopivaa terveellistä ruokaa, sillä viestit kulkevat suolistosta aivojen suuntaan vagushermon kuljettamina, ja sopimaton ravinto stressaa sekin elimistöä.

Kokeile kylmäaltistusta, joogaa, halaa läheistäsi, silitä lemmikkiä, naura. Ota pieniä pysähtymisiä pitkin päivää, se tekee vagushermolle terää.

Kiinnostavaa on, että vagushermo hermottaa myös nielua ja kurkunpäätä, jotka ovat avainasemassa uniapneassa. Uniapnea on lisääntynyt Suomessa räjähdysmäisesti myös normaalipainoisilla henkilöillä. Eli onko kansa stressaantuneempaa ja ovatko sitä kautta vagushermon toimintahäiriötkin yleisempiä?

Edellinen on toki vain omaa pohdintaani, ei mikään virallinen ajatelma. Luulenpa, että vagushermon monet vaikutukset ovat vasta avautumassa, vaikka siitä jo paljon tiedetäänkin. Niin monessa asiassa sillä on hermohaaransa pelissä koko kehossa.