Omistajan stressi saattaa vaikuttaa myös koiraan – lemmikki voi haistaa ihmisessä stressitilan
Stressitilassa sydämen syke ja verenpaine nousevat, hengitys kiihtyy ja ruuansulatus hidastuu. Myös hormonaaliset muutokset sekä iholle ja hengitykseen erittyvät kemialliset yhdisteet liittyvät stressiin.
Tutkimuksissa on todettu, että koiran kortisolitasot seurailevat isännän tasoja. Se viittaisi siihen, että koira reagoi ihmisen stressiin. Kuva: Timo FilpusIhmisen parhaalla ystävällä, koiralla, on tunnetusti todella tarkka hajuaisti. Sitä on käytetty hyväksi lääketieteessäkin.
Tutkimuksin on todettu koiran tunnistavan haistamalla epilepsiakohtauksen, virtsarakon, keuhkojen, paksusuolen ja eturauhasen syövät sekä alhaisen verensokerin diabeetikoilla.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan myös koronainfektion tunnistaminen lentokentällä onnistui. Tuorein lisäys tähän listaan tulee englantilaisesta tutkimuksesta, jossa koirat haistoivat stressin.
Stressi on eri syistä johtuva tila, jossa sydämen syke ja verenpaine nousevat, hengitys kiihtyy ja ruuansulatus hidastuu.
Tilaan liittyy myös hormonaalisia muutoksia, esimerkiksi epinefriinin ja kortisolin lisääntynyt eritys. Lisäksi iholle ja hengitykseen erittyy huonosti tunnettuja haihtuvia kemiallisia yhdisteitä.
Periaatteessa näitä voi stressaantuneiden ihmisten lähistöllä aistia, jos on siihen keinot. Tämä on onnistunut aiemman tutkimuksen mukaan yllättäviltä elukoilta kuten hiiriltä ja lehmiltä. Koirista on samankaltaista kokemusperäistä tietoa.
Tätä tutkimusta varten koulutettiin neljä erirotuista koiraa haistamaan stressin. Sitten ne pantiin tositoimiin tunnistamaan koehenkilöiden stressihajuja.
Stressi aiheutettiin hankalalla matemaattisella tehtävällä. Painetta lisättiin tutkijan tylyllä arvostelulla ja komentelulla. Stressi todennettiin sykkeen ja verenpaineen nousuna ja myös osallistujien omalla arviolla.
Koirat saivat haisteltaviksi pyyhkäisynäytteen niskan iholta ja purkkiin hengitettyä ilmaa. Verrokkinäytteet oli otettu ennen stressiä.
Monin toistoin varmistetuissa kokeissa koirat tunnistivat stressin lähes aina. Keskimäärin koirien onnistumisprosentti oli 94. Koira siis pystyy luotettavasti aistimaan ihmisen stressin.
Tässä koejärjestelyssä ei voitu todeta, aiheuttiko stressikemikaalien haistaminen haistajalle stressiä. Aiemmin on kyllä todettu, että koiran kortisolitasot seurailevat isännän tasoja.
Se viittaisi siihen, että koira reagoi. Jää auki voiko koira auttaa ja helpottaa isäntänsä stressin laukaisemisessa. Ehkäpä koiran omistajilla on kokemuksia lemmikkinsä tuesta.
Lähde: PLoS ONE
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
JUTTUA MUOKATTU 25.10. KLO 11.33: Vaihdettu sana kaatumatautikohtaus epilepsiakohtaukseksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
