Lukijalta: Vihreä siirtymä tehdään Pekingissä – Bryssel jää varikolle

Kiinasta on tullut vihreän siirtymän todellinen suurvalta. Maa, jota pitkään pidettiin maailman suurimpana saastuttajana, on kääntänyt suuntaa mittakaavassa, joka saa länsimaat näyttämään hitaalta.

Faktat puhuvat puolestaan: Kiina tuottaa yli 80 prosenttia maailman aurinkopaneeleista ja hallitsee merkittävästi akku- ja tuulivoimateknologiaa. Vuonna 2023 se investoi puhtaisiin energiateknologioihin enemmän kuin kymmenen seuraavaksi suurinta maata yhteensä. Tuuli- ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteettitavoite vuodelle 2030 saavutettiin jo kuusi vuotta etuajassa.

Tämä ei ole pelkkää infrastruktuuria. Kiinan talouden hiili-intensiteetti on laskenut yli 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta, ja päästöhuippu voi tulla jo ennen vuotta 2030 – jopa hyvinkin pian.

Samalla kiinalainen massatuotanto on laskenut uusiutuvan energian teknologioiden hintoja maailmanlaajuisesti ja tehnyt vihreästä siirtymästä edullisemman myös muille.

Kyllä, Kiina rakentaa yhä hiilivoimaa energiaturvallisuuden vuoksi. Mutta sen uusiutuvan kapasiteetin kasvu on nopeampaa kuin missään muualla. Se vaikuttaa jo nyt globaaliin päästökehitykseen – ja siihen, millä hinnalla muut maat voivat toteuttaa omat siirtymänsä.

Euroopalle tämä on haaste ja mahdollisuus. Jos haluamme pysyä mukana, emme voi jäädä teknologian ja investointien tuontiriippuvaisiksi. Tarvitsemme mittakaavaltaan kunnianhimoisia investointeja, nopeampia lupaprosesseja ja rohkeutta yhdistää ilmastotavoitteet talouspolitiikkaan.

Kiinan viesti on selvä: vihreä siirtymä onnistuu, jos se asetetaan kansalliseksi prioriteetiksi ja sidotaan talouden ytimeen. Eurooppa ei voi enää tyytyä seuraamaan sivusta – meidän on oltava mukana määrittämässä tulevaisuuden energiapelin sääntöjä.

Lassi Murto

Raisio