Tiesitkö, että MTK oli perustamassa Yleisradiota? Tästä muusikosta tuli kansakunnan rakastama radioääni

Alexis af Enehjelm (1886-1939) oli suomalainen oopperalaulaja, joka muistetaan ehkä parhaiten Yleisradion alkuvuosien kuuluttajana.

Upseeriperheeseen syntynyt Enehjelm kävi Hämeenlinnan lyseota ja pääsi lopulta Haminan kadettikouluun.

Sotilasuran sijaan hän valitsi kuitenkin musiikin ja aloitti lauluopinnot Keski-Euroopassa vuonna 1909. Valmistuttuaan Enehjelm työskenteli laulunopettajana Helsingin musiikkiopistossa ja lauloi muun muassa Suomalaisessa Oopperassa. Hän sävelsi lisäksi yksinlauluja.

Musiikin ohella Alexis af Enehjelm tuli tunnetuksi koko kansakunnan rakastamana radioäänenä.

Kun Yleisradio aloitti toimintansa 9. syyskuuta 1926, hän oli jo suuren yleisön tuntema kuuluttaja Suomen Radioyhdistyksen lähetyksistä.

Tämä selittyi sillä, että Yle aloitti lähetyksensä Radioyhdistyksen entisillä laitteilla ja työntekijöillä. Heihin myös Enehjelm lukeutui.

Radioyhdistyksen käyttövarat olivat niin ikään päässeet loppumaan, joten Yleisradion perustaminen tuli tarpeeseen.

Radion alkuaikoina kuuluttajan tehtävät olivat monipuoliset. He lukivat usein viime hetkellä saapuneet uutiset, hoitivat kirjeenvaihdon ja vastasivat puhelimeen.

Enehjelm oli mukana tekemässä myös Markus Raution eli Markus-sedän kanssa Lastentuntia, josta tuli yksi radion suosituimmista ohjelmista.

Suosiosta huolimatta Enehjelm oli epävarma uuden median kehityksestä. Kun Rautio hehkutti radion tulevaisuutta, hän vastasi: "Kyllä sä olet Markus hyvä sadunkertoja, mutta kyllä saduillakin sentään on rajansa."

Tiesittekö muuten, että MTK oli aktiivisesti mukana perustamassa Yleisradiota? Hankkeen puuhamiehenä oli MTK:n silloinen puheenjohtaja Juho Jännes, joka näki radion hyödyttävän erityisesti harvaan asutun maaseudun väestöä.

Radiotoimintaan perehtyneen Jänneksen asiantuntemus saatiin käyttöön, kun hänet valittiin vasta perustetun Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajaksi vuonna 1926.

Jännes myös huolehti siitä, että maatalouden järjestöt ja osuustoiminnalliset keskusliikkeet liittyivät osakkaiksi radioyhtiöön. Ne merkitsivät jopa kolmanneksen yhtiön 500 000 markan osakepääomasta.

MTK:n ja Pellervon omistamassa Maalaistentalossa Helsingin Simonkadulla tehtiin myös maaseudun ihmisille suunnattuja radiolähetyksiä.

Puheohjelmat lähetettiin Simonkadun pienestä lähetyshuoneesta puhelimitse Katajanokalle radiopataljoonalle, joka muunsi ne radioaalloiksi.

Toisinaan ohjelmaa kevennettiin viemällä lähetyspuhelin viereiseen huoneeseen, jossa Martat ompeluseuransa yhteydessä lauloivat ja musisoivat.