Kauppasota tästä vielä puuttuu – Yhdysvaltain laajat oman tuotannon tukitoimet saattavat aiheuttaa hankauksia Euroopassa

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat toimineet lähes saumattomassa yhteydessä Ukrainan tukemiseksi Venäjän helmikuisen suurhyökkäyksen jälkeen. Yhdysvallat on ottanut suurimman vastuun sotilaskaluston ja tiedustelutiedon toimittamisessa. Talouspakotteissa taas suurin taakka on tullut EU:lle, sillä erityisesti energiakauppa on kytkenyt Unionin ja Venäjän toisiinsa.

Kaikkinainen kaupankäynti on pakotteiden myötä lyhyessä ajassa lähes loppunut. Energiakaupan eurooppalaiset rahavirrat ovat kääntyneet pois Venäjältä Lähi-idän ja Yhdysvaltain sekä uusiutuvan energian lisäämisen kautta myös omavaraisuuden suuntaan.

Välttämättömyys lopettaa maapallon lämpeneminen on haaste kaikille kansakunnille sodista riippumatta. EU on koko ajan ottanut ilmaston lämpenemisen tosissaan: Unioni on sitoutunut Pariisin vuoden 2015 ilmastosopimuksen mukaisiin mittaviin päästövähennyksiin. EU kulkee tässä maailman eturivissä. Muutos elintavoissa ja erityisesti energiantuotannossa on väistämätön ja se koskee kaikkia, kuten viimeksi Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksessa voitiin nähdä.

Kiitos erityisesti presidentti Trumpin neljän vuoden hallintokauden Yhdysvallat on kulkenut ilmastoasioissa jälkijunassa. Presidentti Biden sai kuitenkin tämän vuoden elokuussa kongressissa lävitse oman ilmastopakettinsa. Koska ilmastoasiat eivät ole Yhdysvalloissa vieläkään suuressa huudossa, paketti ristittiin häveliäästi nimellä Inflation Reduction Act eli inflaation torjuntapaketti.

Yhdysvallat käyttää nyt 400 miljardia dollaria vauhdittaakseen ilmastoystävällistä teknologiaa muun muassa energiatuotannossa ja autoteollisuudessa. Jotta paketti saatiin lävitse kongressissa, siihen lisättiin amerikkalaista tuotantoa suosivia osia, kuten tukea Yhdysvalloissa tuotettujen sähköautojen ostamiseen. Hyväksytyssä tukipaketissa sähköautojen ostajat saavat 7 500 dollarin veronalennuksen – kunhan auto on amerikkalaista alkuperää. Tämä ja muut tukitoimet voivat johtaa tilanteeseen, jossa kriittiset raaka-aineet ja komponentit ohjautuvat Yhdysvaltoihin pois eurooppalaisista toimitusketjuista.

Nopeasti ollaan tilanteessa, jossa alkuvuoden liittolaiset Venäjän hyökkäyssodan vastustamisessa ovatkin kauppapolitiikassa vastakkain. Ilman nopeaa reagointia ja vastatoimia on riski, että myös eurooppalaiset yritykset suuntaavat Euroopan sijaan investointejaan Yhdysvaltain markkinoille. Euroopan menestykselle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle tämä vaihtoehto olisi enemmän kuin haitallinen.

Sopua riitoihin haettiin EU:n ja Yhdysvaltain uudessa Kauppa- ja teknologianeuvostossa 5. joulukuuta. Vaikka pientä edistystä tapahtuikin ja hyvää tahtoa vakuuteltiin puolin ja toisin, jäivät isot kiistakysymykset ratkaisematta.

Avoimesta kaupasta toimeentulonsa saavana pienenä maana Suomelle kauppasota ja laaja valtiollinen tukipolitiikka ovat molemmat myrkkyä. Toisaalta tosiasia kuitenkin on, ettei Yhdysvaltain laajoja oman tuotannon tukitoimia voida ohittaa ilman vastatoimia.

Jos ja kun mitä todennäköisemmin Yhdysvallat ei olennaisesti peräänny oman massiivisen tukipakettinsa ehtojen kohdentamisessa, on Euroopan pakko vastata tapahtuneeseen. Vaikkei asia ole Suomen kannalta helppo, ei Euroopan yhteisen vastauksen välttämättömyyttä voi väistää.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).