Viesti puurakentamisen ekologisuudesta ei todellakaan ole tavoittanut eurooppalaisia päättäjiä

Me suomalaiset olemme pitkään olleet ylpeitä metsistämme ja yhteisestä sitoumuksestamme pitää niistä hyvää huolta.

Europarlamentissa huomaan kuitenkin säännöllisesti, että kollegoiden tapa suhtautua metsiin poikkeaa aika lailla suomalaisesta näkökulmasta.

Viimeksi paluun arkeen tarjosi eteläeurooppalainen meppikollegani, jolle halusin näyttää puun kestävää käyttöä rakentamisessa.

Vierailukohteemme oli peliyhtiö Supercellin uusi pääkonttori Helsingin Jätkäsaaressa. Tämä Wood City -puukortteliin noussut kahdeksankerroksinen komistus on tällä hetkellä Suomen suurin puinen toimistotalo.

Supercellin kasvu on suomalainen uuden ajan menestystarina, josta vieraani oli vilpittömän kiinnostunut.

Mutta tieto siitä, että olemme kokonaan puusta rakennetussa talossa, ei herättänyt hänessä samaa innostusta, vaan pikemminkin hämmästystä. Kuinka paljon metsää onkaan kaadettu näin ison talon pystyttämiseksi, oli arvovaltaisen vieraani kysymys.

Viesti puurakentamisen ekologisuudesta ei siis todellakaan ole tavoittanut eurooppalaisia päättäjiä. Ja kuitenkin Suomi tarvitsee ymmärrystä ja tukea, kun uusista ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävistä lakialoitteista päätetään.

Suomen pinta-alasta metsää on kolme neljäsosaa. Metsää Suomesta löytyy 4,6 hehtaaria asukasta kohden. Suhteemme metsiin on kovin toinen kuin sellaisissa EU-maissa, joissa metsää on alle 10 prosenttia maan pinta-alasta ja metsää asukasta kohden vain 0,015 hehtaaria.

Metsäasenteiden erilaisuudesta kertoo EU-parlamentin ympäristövaliokunnan enemmistön tuore linjaus määritellä puu energiantuotannossa uusiutumattomaksi raaka-aineeksi.

Jos ympäristövaliokunnan kanta tulisi koko EU-parlamentin päätökseksi, olisi kyseessä melkoinen isku juuri Suomelle, jossa suuri osa uusiutuvasta energiasta tulee bioenergiasta.

Kestävän kehityksen kannalta ratkaisevaa on, että bioenergiaa tuotetaan hakkuiden ja teollisuuden sivuvirroista, harvennushakkuista ja muista vastaavista energiapuuvirroista.

Ei meillä sahatavaraksi soveltuvaa tukkia tai muuta vastaavaa teollisuuden puuraaka-ainetta polttopuuksi hakata, vaikkei tämä tieto olekaan vielä tavoittanut kaikkia eurooppalaisia päättäjiä.

Puupolttoaineiden osuus Suomen energiantuotannossa on noin 28 prosenttia, kun muiden perinteisesti uusiutuviksi laskettavien energiamuotojen yhteinen osuus energiatuotannosta jää vielä noin 15 prosenttiin.

Puun takaa tullut EU-parlamentin ympäristövaliokunnan linjaus vaikeuttaa merkittävästi EU:n meille asettaman uusiutuvan energian käyttötavoitteen saavuttamista. Tarkoittaisihan se Suomen osalta noin 20 terawattitunnin muuttamista uusiutuvasta energiasta fossiiliseksi energiaksi.

Tämä yksittäinen esimerkki osoittaa jälleen hyvin, miten metsätalouden asioissa meillä on todella paljon tehtävää sekä tiedon jakamisessa että päätöksentekoon vaikuttamisessa.

Haitaksi ei tietysti olisi, jos suomalaiset olisivat edes keskenään suurin piirtein yhtä mieltä metsäasioissa.

Onneksi lopullinen ratkaisu tässäkin asiassa syntyy vasta koko parlamentin käsittelyssä, joten vielä on aikaa tehdä yhteinen ponnistus tämän metsiemme järkevää käyttöä uhkaavan esityksen muuttamiseen.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).