Lukijalta: Eurooppalaisuuden seuraava aste on liittovaltio – EU:n otettava suunta sitä kohti

Euroopalla harvoin tarkoitetaan maantieteellistä aluetta Uralilta Atlantille, jonka määritelmän muistan koulun maantiedon tunneilta. Eurooppa on toisaalta käsite, joka sisältää ylivertaisen kulttuurin ja arvot, joiden puolustaminen on tärkeätä. Samalla Eurooppa on myös velvollinen puolustamaan meitä erityisesti idän uhkaa ja Afrikasta tulevia kansainvaelluksia vastaan.

Kuulumme Eurooppaan erityisesti silloin, kun itse olemme neuvottomia tai tarvitsemme tukea.

Korkealtakin poliittiselta tasolta voidaan velvoittaa Eurooppa toimimaan konfliktitilanteissa. Tämä velvoite harvoin sisältää kannanottoa siihen, mitä rakenteita se vaatii ja mistä tulevat tarvittavat resurssit.

Euroopan ylivertaisuudelle löytyy tietysti historiasta perusteluja: renessanssi, löytöretket, kolonialismi, kristinusko ja lopulta valistus, jonka perimmäinen aatesisältö nosti eurooppalaiset sokeasta auktoriteettiuskosta kriittisiksi toimijoiksi. Valistuksen erityinen merkitys oli Euroopan rakenteen muuttuminen ruhtinas- ja kaupunkivaltioista kansallisvaltioiksi.

Vapautuminen kirkon holhouksesta elvytti kulttuurin, jolle tietysti pohjaa olivat luoneet jo keskiajalla eurooppalaiset suuret yliopistot. Tämä kulttuuri on levinnyt laajalle myös Venäjälle ja Amerikkaan.

Valtiotasolla eurooppalaisuus vahvistui EU:n syntyhistorian myötä toisen maailmansodan jälkeen. Alun perin tähän vaiheeseen liittyi vapaan kaupan ja rauhanaatteen lisäksi myös ajatuksia liittovaltiosta.

Sittemmin luotu vahva byrokratia näyttää liittovaltiorakenteelta mutta todellisuudessa EU, puhumattakaan koko Euroopasta, on joukko kansallisvaltioita, joilla kaikilla erikseen on tarve tukeutua Yhdysvaltoihin. Erityisesti sen edellytetään puolustavan Eurooppaa ja ostavan sen palveluksia ja tavaraa. Illuusio Pax Americanasta elää vielä.

Poliitikkojen on rohkeasti tartuttava kysymykseen Euroopan olemuksesta. Tuntuu selvältä, että Eurooppa voi hoitaa sille asetettuja velvoitteita ja tehtäviä vain liittovaltiomuotoisena.

Tarvitaan rohkeita valtiotason toimijoita. Saattaisi olla tehokasta, että Euroopassa näkyvälle EU-vastaiselle opportunistiselle retoriikalle, populismille, ei juuri uhrattaisi resursseja vaan tulevaisuudesta aidosti huolehtivat alkaisivat luonnostella konkreettisesti Euroopan liittovaltiota.

Osmo Nieminen

Helsinki