• Lukijalta: Suunniteltu kultakaivos pelottaa ihmisiä Keski-Suomessa

    Malminetsintälupien neljän vuoden jono osoittaa, että Suomi on kaivostoiminnan luvattu maa, kirjoittaa Hannu Heinonen.
    Louhittua kiviainesta siirtämässä. Kuvituskuva.
    Louhittua kiviainesta siirtämässä. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Fali
    Mielipide|Ympäristö
    28.4.202608:00
    Lukijalta
    Hannu Heinonen

    MT:n pääkirjoitus 8.4. kertoo kaivosveron vastustajien eli kaivosyhtiöiden pelosta. Kaivosteollisuuden haittoja pelkääviä ja omaisuutensa arvon menettäviä ihmisiä on paljon enemmän.

    Lisää aiheesta
    • Ilomantsin Pampalon kaivoksen kultarikastetta.

      Politiikka | Kaivosveron vastustajien pahin pelko näyttää toteutuneen – yksi poikkeus kuitenkin porskuttaa

    Luxemburgiin rekisteröidyn Gold Resources Finland S.a.r.l:n kultakaivoshanke luonto- ja ympäristöarvoiltaan ainutlaatuiseen kohteeseen on herättänyt huolta Jyväskylässä, Luhangassa ja Joutsassa. Jos kaivos aikanaan perustettaisiin, haitat olisivat korvaamattomia, riskit myrkyllisistä valumavesistä, räjäytyspölystä, melusta ja valosaasteesta Päijänteellä. Noin miljoona ihmistä saa juomavetensä Päijänteestä.

    Hanke aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa lähiasukkaissa ja laajalti alueen ympäristössä.

    Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on myöntänyt yhtiölle kaivosvarauksen 800 hehtaarin alueelle. Nyt haettu malminetsintälupa 90 hehtaarin alueelle on asetettu käsittelyjonoon. Asiasta kertoi ensimmäisenä hanketta seuraava Joutsan Seutu lehti 1.4.

    Hämmentävää on, että lupaa päästään käsittelemään vasta neljän vuoden kuluttua lupakäsittelyn ruuhkan vuoksi. Tämä kertoo siitä, minkälainen kaivosteollisuuden luvattu maa Suomi on.

    Kulta ei ole EU:n strateginen mineraali, joten on ymmärrettävää, että sen etsintä ja louhinta eivät kuulu nopeutettaviin lupakäsittelyihin. Kulta on sijoituskohde, jonka kaivamiseen liittyy ahneutta ja suuria riskejä.

    Hankkeella ei ole mitään merkitystä energiakäänteen kannalta. Alueella ei ole EU:n raaka-ainestrategian edellyttämiä uuden teknologian mineraaleja, kuten litiumia, kobolttia, kuparia ja harvinaisia maametalleja.

    Koska juuri samalta alueelta on torjuttu kaksi kaivoshanketta ja yksi tuulivoimahanke alueen ainutlaatuisten luontoarvojen vuoksi, ei tällekään hankkeelle ole edellytyksiä. Olisi Jyväskylän kaupungin tämän vuoden suuri ympäristöteko, jos se nyt ilmoittaisi Tukesille kielteisen kantansa malminetsintälupaan.

    Jyväskylän evankelis-luterilainen seurakunta on juuri metsästrategiassaan ilmoittanut suojelevansa kaivosvarauksen välittömästä läheisyydestä merkittäviä luontokohteita.

    Hannu Heinonen

    Luhanka

    Lisää aiheesta
    • Kaivos. Kuvan kaivos ei liity kirjoitukseen.

      Politiikka | Lukijalta: Hallitus edistää kansainvälisten kaivosjättien asiaa paikallisten vastustuksesta piittaamatta

    • Yhteiskunta | Suomi on houkutteleva sijoituskohde ulkomaisille yhtiöille, mutta kuka siivoaa kaivosjälkemme?

      Tilaajalle
    • Kaivoksen vesiallas. Kuvituskuva.

      Ympäristö | Lukijalta: Kullan perässä juostaan taas – Luhangalle suunniteltu kaivos romuttaisi alueen ympäristöarvot

    Artikkelin aiheet
    kultakaivos
    kaivostoiminta
    ympäristövaikutukset
    Jyväskylä
    Tukes
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä