• Yliö: Tutkimustiedolla kohti toimivampia ruokamarkkinoita

    Kun kukin elintarvikeketjuntoimija kantaa oman vastuunsa ja tutkittua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa, rakennetaan kestävä perusta koko ketjun menestykselle ja vakaudelle, kirjoittavat PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg ja elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen.
    Elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen ja tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
    Elintarvikemarkkinavaltuutettu Jarno Sukanen ja tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Mielipide|Kauppa
    13.2.202609:00
    Yliö
    Sari Forsman-Hugg & Jarno Sukanen

    Ruokaketjun toimivuus ja tulonjako ovat toistuvasti esillä julkisessa keskustelussa. Ruokamarkkinat muodostavat monisyisen kokonaisuuden, jossa muutokset yhdessä ketjun osassa heijastuvat väistämättä toisaalle.

    Taloustieteellinen tutkimus auttaa jäsentämään ja ymmärtämään tätä kokonaisuutta. Lisäksi se tarjoaa yhteisen tietopohjan, jonka avulla voidaan tehdä perusteltuja faktapohjaisia päätöksiä ruokaketjun kehittämistoimista. Tutkimuksen tehtävä päätöksenteossa onkin tukea toimijoiden omaa kehittämistyötä, riskienhallintaa ja yhteistyön vahvistamista.

    Tutkimus auttaa myös ymmärtämään, millä ehdoilla erilaiset ratkaisut voivat toimia, millaisia vaikutuksia niihin liittyy ja mitä riskejä valintoihin sisältyy.

    Viime joulukuussa PTT, Luke ja Reinu econ julkistivat Ruokaketju-tutkimushankkeen pohjalta suosituksia kohti toimivampia ruokamarkkinoita.

    Hankkeen tulokset ja niihin perustuvat suositukset tarjoavat ruokaketjun päättäjille aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan markkinoiden toimivuudesta, arvonmuodostuksesta sekä hintojen ja riskien jakautumisesta ketjun eri osissa. Esimerkiksi rahavirta- ja hintasiirtymäanalyysit tarjoavat konkreettista tietoa sopimuskäytäntöjen, markkinarakenteiden ja kustannuspaineiden vaikutuksista ruokaketjun eri portaisiin toimialakohtaisesti.

    Suositukset korostavat ruokaketjun toimijoiden omaa vastuuta edistää reilun sopimus- ja hinnoittelukulttuurin syntymistä. Tämä edellyttää toimijoilta aktiivista otetta suosituksissa kuvattujen toimintamallien kehittämisessä ja käyttöönotossa.

    Tutkimuksen tuloksena syntyvät suositukset tarjoavat ruokaketjun toimijoille välineitä, joiden avulla päätöksiä voidaan tehdä tutkitun tiedon pohjalta. Näillä päätöksillä toimijat jalkauttavat suosituksia ja kehittävät ruokaketjun toimintaa haluttuun suuntaan.

    Sen sijaan valmiita toimintamalleja tutkimuksen suositukset tarjoavat ruokaketjun toimijoille vain harvoin, eikä tämä olekaan tutkimuksen tehtävä. Vastuu suositusten toteuttamisesta on ruokaketjun toimijoilla, poliittisilla päätöksentekijöillä ja viranomaisilla.

    Tutkimus voi toki tukea myös tätä olemalla mukana esimerkiksi erilaisia toimintamalleja tai tutkimustulosten tulkintaa koskevassa vuoropuhelussa.

    Tutkimuksen avulla voidaan seurata ja arvioida, kuinka hyvin valitut toimintatavat ja ratkaisut käytännössä toimivat. Niin ikään tutkimuksen tehtävä on tuottaa ajantasaista tietoa ruokaketjun toimijoille ja sidosryhmille, kun toiminta- ja markkinaympäristö muuttuu. Näiden tietojen avulla voidaan tehdä perusteltuja muutoksia toimintatapoihin.

    Vastuu tutkimustulosten hyödyntämisestä ja viemisestä käytäntöön on elintarvikeketjun toimijoilla.

    Ruokaketjun toimintatapojen kehittämisessä erityisenä haasteena on löytää sellaiset ratkaisumallit, jotka pitkällä aikavälillä johtavat ketjun toiminnan tehostamiseen. Usein tämä tarkoittaa sitä, että ainakin joku tai jotkut toimijoista joutuvat lyhyemmällä aikavälillä tinkimään omasta edustaan.

    Näidenkin ratkaisujen taustalla tutkittu tieto ja sen pohjalta annetut ratkaisuositukset ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta eri toimijat kykenevät löytämään erityisesti pitkän aikavälin kannalta optimaaliset ratkaisut. Voidaan ajatella toimenpiteen olevan toteuttamiskelpoinen, jos se pitkällä aikavälillä tuottaa enemmän yhteiskunnallista hyötyä kuin aiheuttaa erilaisia kustannuksia.

    Tutkimuksella on tässä yhteydessä ainakin kaksi tehtävää: toisaalta tutkimuksen avulla voidaan suositella tiettyjä toimenpiteitä ja toisaalta jälkikäteen arvioida käytäntöön vietyjen toimenpiteiden onnistumista mittaamalla tai arvioimalla toimenpiteen hyötyjä ja kustannuksia.

    Tutkimusta tekevät tahot kantavat vastuun tutkimuksen laadusta, tutkimusmenetelmistä ja sekä tietysti itse tuloksista.

    Sen sijaan vastuu tutkimustulosten hyödyntämisestä ja viemisestä käytäntöön on elintarvikeketjun toimijoilla, eli elintarvikeketjun parissa toimivilla yrityksillä ja julkishallinnon toimijoilla. On erityisen tärkeää, että ratkaisuista vastuussa olevat toimijat eivät pyri siirtämään tätä vastuuta tutkimukselle, vaan vastuu ratkaisuista, niiden kehittämisestä ja niihin liittyvistä riskeistä tulee olla ketjun toimijoilla itsellään.

    Vaikka roolit ja vastuut on jaettu selkeästi, tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten välinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta markkinat saadaan toimimaan paremmin.

    Lopulta ratkaisevaa on tutkimustiedon vieminen käytäntöön. Kun kukin toimija kantaa oman vastuunsa ja tutkittua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa, rakennetaan kestävä perusta koko ruokaketjun menestykselle ja vakaudelle.

    Sari Forsman-Hugg

    tutkimusjohtaja

    Pellervon taloustutkimus PTT

    Jarno Sukanen

    elintarvikemarkkinavaltuutettu

    Lisää aiheesta
    • Ruokaostoksilla. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Elintarvikemarkkinalakia muutettava reilumman kilpailun varmistamiseksi

    • Kirjoittajien mukaan uudet teknologiat edistävät myös ruoantuotannon kestävyyttä. Täsmätuotanto parantaa sadon määrää ja laatua sekä tuotantopanosten käytön optimointia.

      Ruoka | Tutkijat: Ruoantuotanto tarvitsee yhteisen suunnan

      Tilaajalle
    • Kotimaisuuden merkitys ostopäätöskriteerinä oli alueellisesti tarkasteltuna vähiten tärkein Helsingin-Uudenmaan alueella verrattuna muualle Suomeen, ilmeni  Ruokaketju-hankkeen kuluttajakyselystä.

      Ruoka | Säilyykö kotimaisen ruuan arvostus kassalle asti?

    • Politiikka | Yliö: Ravitsemussuositusten kestävyystarkastelu vaatii laajempaa näkökulmaa ja uutta tutkimusta

    Artikkelin aiheet
    ruokaketju
    tutkimustieto
    elintarvikemarkkinat
    vastuu
    PTT
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kauppias Harri Mikkonen ja kassaa hoitava Eeva Mikkonen viihtyvät hyvin myymälän leppoisassa ilmapiirissä.

    Kauppa | Yksityinen rautakauppa pärjää alle 2 000 asukkaan Rääkkylässä – ”Meillä on hyvä asiakaskunta ja tekemisen meininki”

  • Koneviesti | AGCO sijoittaa 2 miljardia dollaria yhteisyritykseen Trimblen kanssa

  • Koneviesti | Lukijoiden lähettämää postia: Koneviestin matka Tanskaan 1960-luvulla