Lukijalta: Kotimaisten kasviproteiinien jalostukseen tarvitaan porkkanaa

Kotimainen kasviproteiini kelpaa teollisuudelle, toisin kuin MT väittää pääkirjoituksessaan (13.6.). Kirjoituksessa on tunnistettu oikea ongelma, mutta siinä haukutaan väärää puuta. Kotimainen elintarviketeollisuus on tunnistanut kasviproteiinien jalostuksen potentiaalin ruoka-alan kasvulle ja tavoitteena on edistää investointeja siihen.

Pelkästään kotimarkkinoiden varaan ei voi investoida, vaan on arvioitava kansainvälistymistä ja vientiä. Tällä hetkellä kasviproteiinia jalostavien tehdasinvestointien kokoluokka vaihtelee teknologian mukaan joistakin kymmenistä miljoonista sataan miljoonaan euroon.

Kuluttajakysynnän vaimeus on hidastanut investointeja. Kustannusten lisäksi yritysrahoituksen saatavuus ja hinta ovat nousseet. Kannattavien investointien takaisinmaksuajat ovat siis pidentyneet.

Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin, että jos EU:n valtiontukipoikkeuksien puiteohjelmaa jatketaan, jatketaan myös Suomen suurten investointien verohyvitystä. Valtiotukipoikkeuksien laajentaminen ruoka-alalle tukisi alan uudistumista ja ruokaketjun vähähiilisyyttä. Jos halutaan vihreää terästuotantoa, miksi ei myös vihreän raaka-aineen jalostusta?

Investointien etenemistä edesauttaisi, jos hallitus edistäisi kotimaisten raaka-ainevaihtoehtojen ja kestävien ruokainnovaatioiden jalostusta teollisessa mittakaavassa. Huoltovarmuuden vahvistamisen vuoksi valtiontuki olisi tässä tapauksessa perustelu paikkaamaan markkinapuutetta.

Suomen hallituksen pitäisi vaikuttaa EU:n valtiontukisääntelyn muuttamiseksi siten, että investoinnit kasviproteiinien tai kestävien ruokainnovaatioiden teollisen mittakaavan jalostukseen tulisivat valtiontukipoikkeuksien piiriin. Lisäksi investointihyvityksen alarajaa olisi laskettava nykyisestä 50 miljoonasta eurosta. Näin olisi mahdollista edistää ruoka-alan investointeja nykyistä isommissa määrin.

Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta kasviproteiinien viljelyjä ja jalostusta olisi tärkeää lisätä Suomessa. Suomen kasviproteiiniomavaraisuus on Luken mukaan 29 prosenttia.

Toiseksi uudet ravitsemussuositukset korostavat kasviproteiinien lisäämistä ruokavaliossa. Riippumatta mitä syö, sitä paremmin kotimaisella ruokaketjulla menee mitä enemmän kotimaista on lautasella.

Luke on tunnistanut kasviproteiinien tuotannossa merkittävän potentiaalin elintarvikeviennille. Ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta kasviproteiineilla on myös monia hyötyjä. Niiden kysynnän ennakoidaan pitkällä aikavälillä kasvavan.

Jukka Ihanus

yhteiskuntasuhdejohtaja

Elintarviketeollisuusliitto